Lämpökuvaus auttaa säästämään energiakustannuksissa paljastamalla rakennuksen lämpövuodot, eristepuutteet ja kylmäsillat, jotka jäisivät muuten huomaamatta. Lämpökameralla visualisoidaan lämpötilaerot, mikä mahdollistaa energiatehokkuutta heikentävien ongelmakohtien tarkan paikantamisen. Korjaamalla nämä ongelmakohdat voidaan tyypillisesti vähentää lämmityskustannuksia 10-30%, riippuen rakennuksen kunnosta ja havaittujen puutteiden määrästä.
Mitä lämpökuvaus paljastaa rakennusten energiatehokkuudesta?
Lämpökuvaus paljastaa rakennusten energiatehokkuudesta useita näkymättömiä ongelmia visualisoimalla rakenteiden lämpötilaerot värikoodattuina kuvina. Lämpökamera näyttää eri väreillä alueet, joissa lämpöä vuotaa tai joissa eristys toimii puutteellisesti, tehden muuten näkymättömät ongelmat näkyviksi.
Yleisimpiä lämpökuvauksessa havaittavia energiatehokkuusongelmia ovat:
- Eristepuutteet – kohdat, joissa eristettä puuttuu kokonaan tai se on puutteellisesti asennettu
- Kylmäsillat – rakenteet, jotka johtavat lämpöä tehokkaasti ulkopuolelle, kuten metallirungot tai betonirakenteet
- Ilmavuodot – raot ja tiivistepuutteet ikkunoiden, ovien ja läpivientien ympärillä
- Kosteusongelmat – alueet, joissa kosteus heikentää eristyskykyä
- Lämmitysjärjestelmien toimintahäiriöt – epätasaisesti lämmittävät patterit tai lattialämmitysjärjestelmät
Lämpökuvaus toimii erityisen hyvin talviolosuhteissa, kun ulko- ja sisälämpötilojen ero on suuri. Tämä maksimoi lämpövuotojen näkyvyyden ja helpottaa ongelmien havaitsemista.
Miten lämpökuvauksen avulla voidaan tunnistaa energiavuotoja?
Lämpökuvauksen avulla energiavuodot tunnistetaan kuvaamalla rakennuksen vaippa järjestelmällisesti sekä sisä- että ulkopuolelta lämpökameralla. Kuvaus suoritetaan tyypillisesti lämmityskaudella, jolloin lämpötilaero sisä- ja ulkotilojen välillä on vähintään 15 astetta parhaan tuloksen saavuttamiseksi.
Kuvauksen aikana ammattilaiset tarkastavat erityisesti seuraavat kriittiset alueet:
- Ikkunoiden ja ovien tiivisteet ja karmit
- Ulkoseinien ja yläpohjan liitoskohdat
- Läpiviennit, kuten sähkö- ja putkiliitännät
- Ulkoseinien nurkat ja liitoskohdat
- Lattialiittymät ja alapohjat
Lämpökamerakuvissa lämpövuodot näkyvät kylminä (sinisinä) alueina sisältä kuvattaessa ja lämpiminä (punaisina) alueina ulkoa kuvattaessa. Kuvien tulkinnassa asiantuntija analysoi lämpötilaeroja ja erottaa todelliset energiavuodot tavallisista kylmistä pinnoista, kuten ikkunalaseista. Asiantuntija osaa myös huomioida heijastukset ja muut lämpökuvaukseen vaikuttavat tekijät, jotka voisivat aiheuttaa virhetulkintoja.
Kuinka suuria säästöjä lämpökuvauksella voidaan saavuttaa?
Lämpökuvauksella voidaan saavuttaa tyypillisesti 10-30% säästöt energiakustannuksissa, kun havaitut ongelmat korjataan asianmukaisesti. Säästöpotentiaali riippuu rakennuksen iästä, kunnosta ja havaittujen puutteiden laajuudesta.
Esimerkiksi keskikokoisessa omakotitalossa, jonka vuotuiset lämmityskustannukset ovat 2000 euroa, voidaan saavuttaa 200-600 euron vuotuiset säästöt korjaamalla lämpökuvauksessa havaitut energiavuodot. Suuremmissa kiinteistöissä, kuten kerrostaloissa tai toimistorakennuksissa, säästöt voivat olla tuhansia euroja vuodessa.
Lämpökuvauksen kustannustehokkuus on erinomainen, sillä:
- Kertakustannus tuottaa jatkuvia säästöjä vuosien ajan
- Monien ongelmien korjaaminen on suhteellisen edullista (esim. tiivisteiden vaihtaminen, eristeiden lisääminen)
- Usein suurimmat lämpövuodot ovat helpoimmin korjattavissa
- Kiinteistön arvo nousee energiatehokkuuden parantuessa
- Asumismukavuus paranee vedontunteen vähentyessä
Uudisrakennuksissa lämpökuvaus osana laadunvarmistusta ehkäisee tulevaisuuden energiavuotoja ja varmistaa, että rakennus toimii suunnitellulla energiatehokkuudella heti alusta alkaen.
Milloin lämpökuvaus kannattaa tehdä uudisrakennuksissa?
Uudisrakennuksissa lämpökuvaus kannattaa tehdä useassa rakennusprojektin vaiheessa parhaan lopputuloksen varmistamiseksi. Optimaaliset ajankohdat lämpökuvaukselle ovat:
- Eristysvaiheen jälkeen ennen sisäverhouksen asennusta – mahdollistaa eristepuutteiden korjaamisen helposti
- Rakennuksen vaipan valmistuttua – paljastaa ilmavuodot ja tiivisteongelmat
- Ennen lopputarkastusta – varmistaa, että energiatehokkuustavoitteet on saavutettu
Luotettavien tulosten saamiseksi lämpökuvauksen aikana tulisi huomioida seuraavat olosuhteet:
- Vähintään 15 asteen lämpötilaero sisä- ja ulkotilojen välillä
- Ei voimakasta auringonpaistetta kuvattaviin pintoihin juuri ennen kuvausta tai sen aikana
- Ei voimakasta tuulta (alle 10 m/s)
- Rakennuksen sisätilan pieni alipaine (noin 5-10 Pa)
Lämpökuvaus on olennainen osa rakennuksen laadunvarmistusprosessia, sillä se tarjoaa objektiivista tietoa rakenteiden toimivuudesta energiatehokkuuden näkökulmasta. Tämä dokumentaatio toimii myös todisteena rakennuksen laadusta ja voi olla arvokas tulevaisuudessa mahdollisten ongelmien selvittämisessä.
Miten lämpökuvaustulosten perusteella parannetaan energiatehokkuutta käytännössä?
Lämpökuvaustulosten perusteella energiatehokkuutta parannetaan kohdistamalla korjaustoimenpiteet tarkasti havaittuihin ongelmakohtiin. Ammattilaiset laativat kuvauksen jälkeen selkeän raportin, jossa määritellään tarvittavat toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä.
Tyypillisiä korjaustoimenpiteitä eri ongelmatilanteissa ovat:
- Ilmavuodot ikkunoissa ja ovissa – tiivisteiden uusiminen tai karmin ja seinän välisen sauman tiivistäminen
- Eristepuutteet – lisäeristäminen puhallusvillalla, levyeristeillä tai ruiskutettavilla eristeillä
- Kylmäsillat – lisäeristys sisä- tai ulkopuolelta, rakenteen katkaisu tai lämpöä heijastavan materiaalin lisääminen
- Läpiviennit – tiivistäminen asianmukaisilla tiivistysmateriaaleilla ja -menetelmillä
- Ilmanvaihdon ongelmat – ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen, puhdistaminen tai päivittäminen
Korjausten jälkeen on suositeltavaa tehdä seurantalämpökuvaus, jolla varmistetaan toimenpiteiden tehokkuus. Tämä tapahtuu tyypillisesti seuraavana lämmityskautena samankaltaisissa olosuhteissa kuin alkuperäinen kuvaus.
Energiatehokkuuden parantumista voidaan myös seurata vertailemalla energiankulutusta ennen ja jälkeen korjausten. Tämä antaa konkreettista tietoa saavutetuista säästöistä ja investoinnin kannattavuudesta.
Lämpökuvauksen tulokset kannattaa säilyttää osana rakennuksen dokumentaatiota, sillä ne toimivat arvokkaana vertailukohtana tulevaisuudessa tehtäville tarkastuksille ja mahdollisille lisäkorjauksille. Säännöllinen lämpökuvaus 5-10 vuoden välein auttaa ylläpitämään rakennuksen energiatehokkuutta koko sen elinkaaren ajan.
