Tiiviysmittaus on standardoitu menetelmä, jolla määritetään rakennuksen ulkovaipan ilmanpitävyys painekokeen avulla. Käytännössä mittaus suoritetaan Blower Door -laitteistolla, jolla rakennus ali- tai ylipaineistetaan. Mittauksessa selvitetään ilmavuotoluku q50, joka kertoo kuinka paljon ilmaa vuotaa rakennuksen vaipan läpi. Tiiviysmittaus on tärkeä osa rakennuksen laadunvarmistusta ja energiatehokkuuden todentamista.
Mikä on tiiviysmittaus ja miksi se on tärkeää uudisrakentamisessa?
Tiiviysmittaus eli ilmatiiveysmittaus on menetelmä, jolla mitataan rakennuksen ulkovaipan ilmanpitävyyttä painekokeella. Mittauksen tuloksena saadaan ilmavuotoluku q50, joka kertoo kuinka monta kuutiota ilmaa vuotaa tunnissa rakennuksen vaipan neliömetriä kohden 50 pascalin paine-erolla.
Uudisrakentamisessa tiiviysmittauksen merkitys korostuu, koska rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat tiukentuneet jatkuvasti. Hyvä ilmatiiviys parantaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuutta, sillä hallitsemattomat ilmavuodot voivat aiheuttaa jopa 15-30% lämpöhäviöstä. Tiivis rakennus myös ehkäisee kosteusvaurioiden syntymistä, parantaa ääneneristävyyttä ja lisää asumismukavuutta.
Nykyisten rakentamismääräysten mukaan uudisrakennusten energialaskennassa käytetään ilmanvuotolukua, joka on todistettu mittaamalla tai se voidaan saada muiden samanlaisille rakennuksille tehtyjen mittausten perusteella. Jos mittausta ei tehdä, käytetään laskennassa rakentamismääräysten mukaista oletusarvoa, joka on yleensä epäedullisempi kuin todellinen mittaustulos.
Mitä laitteita ja välineitä tiiviysmittaukseen tarvitaan?
Tiiviysmittauksen tärkein väline on Blower Door -järjestelmä, joka koostuu ovikehykseen asennettavasta tiiviistä kankaasta, säädettävästä puhaltimesta ja painemittareista. Tämä laitteisto luo rakennukseen hallitun paine-eron, jonka avulla ilmavuotoluku voidaan määrittää.
Tiiviysmittauksessa tarvittavat välineet:
- Blower Door -puhallin ja ovikehys tiivisteineen
- Painemittarit ja -anturit paine-eron mittaamiseen
- Tietokone ja mittausohjelmisto tulosten analysointiin
- Lämpötila- ja tuulimittarit ulkoisten olosuhteiden seurantaan
- Merkkisavua tai lämpökamera ilmavuotokohtien paikantamiseen
- Ilmanvirtausmittari ilmavirtojen tarkkaan mittaamiseen
Tiiviysmittauksen suorittajan on oltava sertifioitu asiantuntija, jolla on asianmukainen koulutus ja VTT:n myöntämä pätevyys mittausten tekemiseen. Mittalaitteiden tulee täyttää standardin SFS-EN ISO 9972 vaatimukset tarkkuuden ja kalibroinnin osalta.
Miten rakennuksen valmistelu tiiviysmittausta varten tehdään?
Rakennuksen huolellinen valmistelu on onnistuneen tiiviysmittauksen edellytys. Valmistelu tehdään standardin SFS-EN ISO 9972 mukaisesti, jotta tulokset olisivat luotettavia ja vertailukelpoisia.
Tiiviysmittausta varten rakennuksessa tulee tehdä seuraavat valmistelut:
- Ilmanvaihtokanavat ja -venttiilit teipataan tai tulpataan tiiviisti
- Viemäreiden vesilukot täytetään vedellä tai tulpataan
- Tulisijojen ja hormien pellit suljetaan tiiviisti
- Kaikki ulko-ovet ja ikkunat suljetaan huolellisesti
- Sisäovet avataan, jotta ilma pääsee liikkumaan vapaasti tilojen välillä
- Sähkölaitteet sammutetaan tai ajetaan sellaiseen tilaan, etteivät ne vaikuta mittaukseen
Tiiviysmittaus kannattaa suorittaa siinä vaiheessa, kun rakennuksen ulkovaippa on valmis ja tiivistykset tehty, mutta ennen pintamateriaalien asennusta. Näin mahdolliset ilmavuotokohdat voidaan vielä korjata helposti.
Kuinka tiiviysmittaus suoritetaan vaihe vaiheelta?
Tiiviysmittaus suoritetaan standardoidun menetelmän mukaisesti, joka varmistaa tulosten luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden. Mittaus tehdään tyypillisesti sekä ali- että ylipaineessa.
Tiiviysmittauksen vaiheet:
- Blower Door -laitteisto asennetaan sopivaan ulko-oveen tai muuhun aukkoon
- Mitataan rakennuksen tilavuus ja vaipan pinta-ala mittausta varten
- Kirjataan säätiedot (lämpötila, tuulen nopeus ja ilmanpaine)
- Tehdään nollapaineenmittaus luonnollisen paine-eron selvittämiseksi
- Luodaan rakennukseen portaittain nouseva alipaine (yleensä 20-70 Pa)
- Mitataan kullakin painetasolla tarvittava ilmamäärä paineen ylläpitämiseksi
- Toistetaan mittaus ylipaineessa vastaavilla painetasoilla
- Mittausohjelmisto laskee tuloksista ilmavuotoluvun q50
- Paikannetaan mahdolliset ilmavuotokohdat merkkisavun tai lämpökameran avulla
- Laaditaan mittauspöytäkirja tuloksineen
Luotettavan mittaustuloksen saamiseksi on tärkeää, että mittausolosuhteet ovat sopivat. Esimerkiksi liian voimakas tuuli (yli 6 m/s) tai suuri sisä- ja ulkolämpötilan ero voivat vaikuttaa mittaustuloksiin.
Miten tiiviysmittauksen tuloksia tulkitaan ja hyödynnetään?
Tiiviysmittauksen tärkein tulos on ilmavuotoluku q50, joka ilmaisee rakennuksen vaipan läpi vuotavan ilmamäärän neliömetriä kohden tunnissa 50 pascalin paine-erolla. Mitä pienempi luku on, sitä tiiviimpi rakennus on.
Nykyisten määräysten mukaan uudisrakennusten ilmavuotoluvun tulisi olla alle 4 m³/(h·m²), mutta energiatehokkaissa rakennuksissa pyritään alle 1 m³/(h·m²) tuloksiin. Passiivitaloissa tavoitearvo on tyypillisesti alle 0,6 m³/(h·m²).
Tiiviysmittauksen tuloksia voidaan hyödyntää monin tavoin:
- Rakennuksen energiatodistuksen laatimisessa todellisen ilmavuotoluvun avulla
- Rakentamisen laadunvalvonnassa ja -varmistuksessa
- Ilmavuotokohtien paikantamisessa ja korjaamisessa
- Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa
- Rakennusvaiheiden välisessä laadunvarmistuksessa
Mittauspöytäkirja on tärkeä dokumentti rakennuttajalle, sillä se todistaa rakennuksen ilmatiiveyden täyttävän vaatimukset. Se voi myös toimia osana rakennuksen laatudokumentaatiota ja auttaa mahdollisten myöhempien ongelmien selvittämisessä.
Mittauksen jälkeen voidaan tarvittaessa tehdä korjaustoimenpiteitä, jos ilmavuotoluku on tavoiteltua korkeampi. Korjausten jälkeen voidaan suorittaa uusintamittaus, jolla varmistetaan parannusten vaikutus.
