Lämpökuvaus kannattaa teettää erityisesti talvella, kun sisä- ja ulkolämpötilojen välillä on merkittävä ero, mikä mahdollistaa lämpövuotojen tarkan havaitsemisen. Lämpökuvausta suositellaan asunnon tai kiinteistön ostoa harkittaessa, remonttien yhteydessä, energiatehokkuuden arvioinnissa sekä epäiltäessä kosteusvaurioita tai lämpövuotoja rakenteissa. Ammattitaitoisen lämpökuvaajan teettämä kuvaus antaa luotettavaa tietoa rakennuksen kunnosta ja auttaa ennaltaehkäisemään suurempia ongelmia.
Mikä on lämpökuvaus ja mitä sillä voidaan havaita?
Lämpökuvaus on kuvantamistekniikka, joka mittaa pintojen lämpötiloja infraunakameralla ja muodostaa niistä visuaalisen lämpökartan. Kuvauksen avulla nähdään rakenteiden lämpötilaerot, jotka paljaalla silmällä jäisivät huomaamatta. Lämpökamera havaitsee lämpösäteilyn ja muuntaa sen värikoodatuksi kuvaksi, jossa eri lämpötilat näkyvät eri väreinä.
Lämpökuvauksella voidaan havaita useita rakennuksen ongelmia:
- Lämpövuodot ikkunoiden, ovien ja rakenteiden liitoskohdissa
- Eristepuutteet tai -virheet seinissä, katoissa ja alapohjissa
- Kosteusvauriot ja niiden laajuus rakenteissa
- Ilmavuodot, jotka heikentävät energiatehokkuutta
- Sähköjärjestelmien ylikuumeneminen ja piilevät viat
- Vesikiertoisen lattialämmityksen putkistojen sijainti ja toiminta
Lämpökuvaus on tehokas tapa paikantaa ongelmakohtia, jotka muuten vaatisivat rakenteiden avaamista. Se on myös nopea ja täysin rakenteita rikkomaton tutkimusmenetelmä, mikä tekee siitä suositun työkalun rakennusten kunnon arvioinnissa.
Milloin lämpökuvaus on erityisen tarpeellinen rakennuksissa?
Lämpökuvauksen teettäminen on erityisen hyödyllistä tietyissä tilanteissa, jolloin rakennuksen kunnosta ja energiatehokkuudesta tarvitaan luotettavaa tietoa:
- Ennen asuntokauppaa: Lämpökuvaus paljastaa mahdolliset piilevät viat, jotka voivat vaikuttaa ostopäätökseen ja kohteen arvoon
- Remontin suunnitteluvaiheessa: Kuvaus auttaa kohdistamaan korjaustoimenpiteet oikeisiin paikkoihin
- Remontin jälkeen: Varmistetaan, että eristykset ja rakenteet on tehty oikein
- Epäiltäessä kosteusvaurioita: Lämpökamera voi paljastaa kosteusvaurioiden laajuuden ja sijainnin
- Korkeissa energialaskuissa: Jos energiankulutus on poikkeuksellisen suurta, lämpökuvaus auttaa löytämään energiahukan syyt
- Vetoisuuden tai kylmien pintojen ongelmissa: Lämpökuvaus paljastaa ongelmakohtien tarkan sijainnin
- Osana rakennuksen säännöllistä kunnossapitoa: Ennakoiva lähestymistapa ongelmien havaitsemiseen
Lämpökuvaus on arvokas työkalu myös silloin, kun halutaan varmistaa rakennuksen ilmatiiveys. Ilmatiiviysmittaus yhdistettynä lämpökuvaukseen antaa kattavan kuvan rakennuksen kunnosta ja energiatehokkuudesta.
Mihin vuodenaikaan lämpökuvaus kannattaa tehdä?
Lämpökuvauksen optimaalinen ajankohta on talvella kylminä kuukausina, jolloin sisä- ja ulkolämpötilojen välinen ero on suurimmillaan. Yleinen suositus on, että kuvauksen aikana lämpötilaeron tulisi olla vähintään 15°C, mikä toteutuu Suomen olosuhteissa parhaiten joulu-maaliskuussa.
Talvella tehdyn lämpökuvauksen etuja ovat:
- Selkeämmin näkyvät lämpövuodot ja eristepuutteet
- Tarkemmat tulokset lämpötilaerojen korostuessa
- Luotettavampi arvio rakennuksen todellisesta energiatehokkuudesta
- Ilmavuotojen helpompi paikantaminen
Joskus lämpökuvauksia tehdään myös lämmityskaudella syksyllä tai keväällä, mutta kesäaikaan kuvaus on harvoin hyödyllinen, koska lämpötilaerot ovat liian pieniä luotettavien tulosten saamiseksi. Kesäaikaan lämpökuvauksella voidaan kuitenkin selvittää esimerkiksi jäähdytysjärjestelmien toimivuutta tai rakenteita viilentäviä ilmavuotoja.
Mitä lämpökuvauksen teettämisessä tulisi huomioida?
Onnistuneen lämpökuvauksen takaamiseksi on hyvä huomioida useita asioita ennen kuvauksen tilaamista ja sen aikana:
- Valitse pätevä lämpökuvaaja: Varmista, että kuvaajalla on asianmukainen sertifiointi ja kokemus rakennusten lämpökuvauksesta. Ammattitaitoinen kuvaaja osaa tulkita tulokset oikein ja erottaa normaalit ilmiöt todellisista ongelmista.
- Valmistautuminen kuvaukseen: Rakennuksen lämmityksen tulisi olla normaalitilassa vähintään 24 tuntia ennen kuvausta, ja ikkunatuuletusta tulisi välttää kuvauksen lähitunteina.
- Huonekalut ja sisustus: Isot huonekalut olisi hyvä siirtää pois ulkoseiniltä ennen kuvausta, jotta seinäpinnat ovat näkyvissä.
- Sääolosuhteet: Voimakas tuuli tai auringonpaiste voi vääristää tuloksia, joten optimaaliset kuvausolosuhteet ovat tyyni, pilvinen sää.
- Taustatiedot rakennuksesta: Lämpökuvaajalle on hyödyllistä kertoa rakennuksen iästä, tehdyistä remonteista ja mahdollisista ongelmakohdista.
Kuvauksen aikana lämpökuvaaja käy järjestelmällisesti läpi kaikki rakennuksen pinnat, kiinnittäen erityistä huomiota liitoskohtiin, läpivienteihin ja muihin kriittisiin alueisiin. Kuvista tehdään kattava raportti, joka sisältää tulkinnan havainnoista ja mahdolliset toimenpidesuositukset.
Miten lämpökuvauksen tuloksia tulisi tulkita ja hyödyntää?
Lämpökuvausraportti sisältää tyypillisesti sekä valokuvia että lämpökuvia rakennuksen eri osista, joissa on havaittu poikkeamia. Tulosten oikea tulkinta on avainasemassa havaittujen ongelmien korjaamisessa ja rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa.
Lämpökuvausraportin hyödyntäminen:
- Priorisoi toimenpiteet vakavuuden mukaan: Korjaa ensin kriittiset lämpövuodot ja kosteusongelmat
- Käytä raporttia korjaustöiden suunnittelun ja budjetoinnin pohjana
- Hyödynnä tietoja energiatehokkuuden parantamisessa: Lisäeristys, ikkunoiden ja ovien tiivisteiden uusiminen
- Vertaa tuloksia aiempiin kuvauksiin, jos sellaisia on tehty, nähdäksesi muutokset rakenteiden kunnossa
- Säilytä raportit rakennuksen dokumentaationa myös mahdollista myyntitilannetta varten
Ammattitaitoisen lämpökuvaajan raportissa on selkeästi eroteltu normaalit ilmiöt todellisista ongelmista. Esimerkiksi kaikki lämpötilaerot eivät automaattisesti merkitse korjaustarvetta, vaan voivat olla myös rakenteen normaaleja ominaisuuksia. Epäselvissä tilanteissa on hyvä konsultoida asiantuntijaa, joka voi auttaa tulosten tulkinnassa ja korjaustoimenpiteiden suunnittelussa.
Lämpökuvauksen teettäminen on järkevä sijoitus rakennuksen kunnon ylläpitämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Säännöllisesti tehtynä se auttaa havaitsemaan ongelmat varhaisessa vaiheessa, jolloin korjauskustannukset pysyvät kohtuullisina ja voidaan välttää suuremmat vauriot rakenteissa.
