Tiiveysmittaukseen valmistautuminen vaatii huolellista suunnittelua ja rakennuksen asianmukaista valmistelua. Onnistunut mittaus edellyttää kaikkien ilmanvuotokohtien tiivistämistä, ilmanvaihtokanavien sulkemista ja rakennuksen valmistelemista testiolosuhteisiin. Oikea ajoitus on tärkeää – mittaus kannattaa tehdä kun vaipparakenteet ovat valmiit, mutta ennen pintamateriaalien asennusta. Huolellinen valmistautuminen takaa luotettavat mittaustulokset ja auttaa saavuttamaan rakennukselle paremman energiatehokkuuden.
Mikä on tiiveysmittaus ja miksi se on tärkeä rakennushankkeessa?
Tiiveysmittaus on menetelmä, jolla selvitetään rakennuksen ilmanpitävyys mittaamalla ilmavuotojen määrä rakennuksen vaipan läpi. Mittauksessa rakennus ali- tai ylipaineistetaan erityisellä puhallinlaitteistolla ja mitataan ilmavuotojen määrä, jonka perusteella määritetään ilmanvuotoluku (q50 tai n50).
Tiiveysmittaus on keskeinen osa nykyaikaista rakentamista, sillä rakennuksen ilmatiiviys vaikuttaa suoraan sen energiatehokkuuteen. Hyvä ilmatiiviys vähentää lämmityskustannuksia, parantaa asumisviihtyvyyttä estämällä vedontunnetta ja ehkäisee kosteusvaurioita, kun kostea sisäilma ei pääse rakenteisiin.
Lisäksi tiiveysmittaus on usein pakollinen osa rakennushankkeen energiatodistusta ja rakennusluvan ehtoja. Mittauksen tulee suorittaa puolueeton ja pätevöitynyt asiantuntija, jotta tulokset ovat luotettavia ja virallisesti hyväksyttyjä.
Mitä toimenpiteitä tiiveysmittaukseen valmistautuminen vaatii?
Tiiveysmittaukseen valmistautuminen edellyttää useita huolellisia toimenpiteitä rakennuksen valmistelemiseksi. Kaikki vaipan läpiviennit ja ilmanvaihtokanavat on suljettava tai tiivistettävä asianmukaisesti, jotta mittaustulokset olisivat luotettavia.
Tiiveysmittauksen valmistelun tärkeimmät toimenpiteet:
- Sulje ja tiivistä kaikki ilmanvaihtokanavat, venttiilit ja hormit tiivistysteipillä tai soveltuvilla tulpilla
- Varmista, että kaikki ikkunat ja ovet ovat kunnolla suljettu
- Täytä vesilukolliset viemärit vedellä (lattiakaivot, pesualtaat, wc-istuimet)
- Sulje savuhormit, takat ja muut tulisijat
- Tarkista, että sähköasennusten ja muiden läpivientien tiivistykset ovat kunnossa
- Kytke pois koneelliset ilmanvaihtolaitteet ja liesituulettimet
- Suojaa tarvittaessa pölyä keräävät pinnat ja materiaalit
Huolellinen valmistelu on mittauksen onnistumisen avain. Puutteellisesti tiivistetyt läpiviennit tai unohtuneet ilmanvaihtoventtiilit heikentävät mittaustulosta ja antavat virheellisen kuvan rakennuksen todellisesta ilmatiiviydestä.
Milloin tiiveysmittaus kannattaa tehdä rakennushankkeessa?
Tiiveysmittaus kannattaa ajoittaa rakennushankkeen vaiheeseen, jossa rakennuksen ulkovaippa on valmis ja ilmatiiviit kerrokset ovat paikoillaan, mutta pintamateriaaleja ei ole vielä asennettu. Näin mahdolliset ilmavuodot voidaan vielä korjata ennen viimeistelytöitä.
Uudisrakentamisessa optimaalinen ajankohta on, kun höyrynsulku ja läpivientien tiivistykset ovat valmiit, ikkunat ja ovet asennettu ja ulkovaippa on muutenkin valmis. Tällöin mahdolliset vuotokohdat ovat helposti paikannettavissa ja korjattavissa.
Korjaushankkeissa tiiveysmittaus voidaan tehdä sekä ennen korjaustöitä että niiden jälkeen. Ennen korjausta tehtävä mittaus antaa lähtötilanteen, jonka perusteella voidaan arvioida korjausten vaikuttavuutta. Korjausten jälkeen tehtävä mittaus puolestaan varmistaa, että tavoiteltu ilmatiiviys on saavutettu.
Tiiveysmittauksen ajoitus kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ja sisällyttää rakennushankkeen aikatauluun, jotta valmistelut voidaan tehdä huolellisesti ja mahdollisille korjauksille jää riittävästi aikaa.
Mitkä ovat yleisimmät virheet tiiveysmittaukseen valmistautumisessa?
Tiiveysmittaukseen valmistautumisessa tapahtuu usein virheitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi mittaustuloksiin. Yleisin virhe on puutteellinen ilmanvaihtokanavien ja läpivientien tiivistäminen, joka johtaa todellista heikompaan ilmatiiviystulokseen.
Tyypillisiä virheitä ja ongelmatilanteita:
- Ilmanvaihtoventtiilien puutteellinen tiivistäminen tai kokonaan tiivistämättä jättäminen
- Viemäreiden vesilukkojen täyttämisen unohtuminen
- Savuhormien ja takkaluukkujen tiivistämisen laiminlyönti
- Sähköläpivientien puutteellinen tiivistys höyrynsulkumuovissa
- Läpivientien, kuten antennikaapeleiden ja putkien, tiivistämisen unohtuminen
- Väliaikaisten tiivistysten, kuten teippausten, huolimaton toteutus
- Mittauksen tekeminen liian aikaisessa vaiheessa, jolloin kaikkia ilmatiiviyteen vaikuttavia rakenteita ei ole vielä toteutettu
Nämä virheet voivat johtaa todellista heikompiin mittaustuloksiin ja aiheuttaa turhia lisätöitä ja kustannuksia. Siksi on tärkeää käydä läpi huolellinen tarkistuslista ennen mittauksen aloittamista ja varmistaa, että kaikki tiivistykset on tehty asianmukaisesti.
Miten tulkita tiiveysmittauksen tuloksia ja mitä toimenpiteitä ne voivat vaatia?
Tiiveysmittauksen tuloksena saadaan ilmanvuotoluku q50 (m³/(h m²)) tai n50 (1/h), joka kertoo, kuinka paljon ilmaa vuotaa rakennuksen vaipan läpi tietyssä paine-erossa. Mitä pienempi luku, sitä tiiviimpi rakennus on.
Nykyisten määräysten mukaan uudisrakennuksen ilmanvuotoluvun q50 tulisi olla enintään 4,0 m³/(h m²), mutta energiatehokkaissa rakennuksissa tavoitellaan usein arvoja 1,0-2,0 m³/(h m²). Passiivitaloissa ilmanvuotoluku voi olla alle 0,6 m³/(h m²).
Jos mittaustulos ylittää tavoitearvon, on selvitettävä vuotokohtien sijainti ja tehtävä tarvittavat korjaukset. Vuotokohtien paikantamiseen voidaan käyttää lämpökamerakuvausta, savukokeita tai ilmanpaineen avulla tehtävää tutkimusta.
Yleisimpiä korjaustoimenpiteitä ovat:
- Höyrynsulun saumojen ja reikien tiivistäminen
- Läpivientien tiivisteiden parantaminen
- Ikkunoiden ja ovien tiivisteiden uusiminen
- Liitoskohtien tiivistäminen elastisella massalla tai teipillä
Hyvä tiiveysmittaustulos on merkittävä laatutekijä rakennushankkeessa ja vaikuttaa suoraan rakennuksen energiatehokkuuteen ja sisäilman laatuun. Asianmukainen dokumentointi mittaustuloksista on tärkeä osa rakennuksen laadun osoittamista ja voi vaikuttaa myös rakennuksen arvoon.
