Tiiviysmittaus vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen paljastamalla ilmavuodot, jotka aiheuttavat lämpöhäviötä ja lisäävät energiankulutusta. Hyvä ilmatiiviys voi pienentää lämmityskustannuksia jopa 15-30% rakennuksen elinkaaren aikana. Tiivis rakennus säilyttää lämmön paremmin, vähentää vedontunnetta ja estää kosteuden pääsyn rakenteisiin, mikä parantaa sekä energiatehokkuutta että asumismukavuutta.
Mitä tiiviysmittaus tarkoittaa ja miksi se on tärkeää energiatehokkuudelle?
Tiiviysmittaus on menetelmä, jolla mitataan rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä eli kuinka paljon ilmaa vuotaa rakenteiden läpi hallitsemattomasti. Mittauksella selvitetään rakennuksen ilmavuotoluku (q50), joka kertoo kuinka monta kuutiometriä ilmaa vuotaa rakennusvaipan neliömetrin läpi tunnissa 50 pascalin paine-erolla.
Tiiviysmittaus on olennainen osa energiatehokasta rakentamista, koska hallitsemattomat ilmavuodot aiheuttavat merkittävää lämpöhäviötä. Kun lämmin ilma karkaa ulos ja kylmä ilma virtaa sisään, lämmitysjärjestelmä joutuu tekemään enemmän työtä. Tämä nostaa energiankulutusta ja lämmityskustannuksia huomattavasti.
Hyvä ilmatiiviys tarjoaa useita etuja uudisrakentamisessa:
- Pienentää energiankulutusta ja lämmityskustannuksia
- Parantaa asumisviihtyvyyttä poistamalla vedon tunnetta
- Suojaa rakenteita kosteusvaurioilta, kun sisäilman kosteus ei pääse tunkeutumaan rakenteisiin
- Parantaa äänieristystä
- Varmistaa ilmanvaihtojärjestelmän suunnitellun toiminnan
Miten tiiviysmittaus suoritetaan käytännössä?
Tiiviysmittaus suoritetaan Blower Door -menetelmällä, jossa rakennus ali- tai ylipaineistetaan puhaltimella, joka asennetaan yleensä ulko-oveen tai ikkunaan. Mittauksessa rakennuksen kaikki tarkoitukselliset aukot kuten ilmanvaihtokanavat, viemärit ja hormit suljetaan tilapäisesti.
Mittauksen vaiheet ovat:
- Rakennuksen valmistelu: kaikki ikkunat ja ovet suljetaan, ilmanvaihtokanavat ja viemärit tiivistetään
- Painekoelaitteiston asennus yleensä ulko-oveen
- Paine-eron luominen: rakennus ali- tai ylipaineistetaan yleensä 50 pascalin paine-eroon
- Ilmavirtauksen mittaus eri paine-eroilla
- Q50-luvun laskeminen saatujen tulosten perusteella
Tiiviysmittauksen yhteydessä tehdään usein lämpökamerakuvaus, jolla voidaan paikantaa ilmavuotokohdat tarkasti. Lämpökamera näyttää kylmät ilmavirtaukset rakenteiden läpi, mikä auttaa korjaamaan ongelmakohdat tehokkaasti. Mittausten tuloksena saadaan q50-luku, joka ilmoittaa ilmavuodon määrän rakennusvaipan pinta-alaa kohden.
Kuinka suuri vaikutus ilmatiiveydellä on rakennuksen energiankulutukseen?
Ilmatiiveydellä on huomattava vaikutus rakennuksen energiankulutukseen. Yleisesti ottaen ilmavuodot voivat aiheuttaa 15-30% rakennuksen lämpöhäviöistä. Tämä tarkoittaa, että parantamalla ilmatiiviyttä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa.
Esimerkiksi jos verrataan kahta samanlaista omakotitaloa:
- Talo 1: q50-luku 4,0 (heikko ilmatiiviys)
- Talo 2: q50-luku 1,0 (erinomainen ilmatiiviys)
Talo 2 voi säästää lämmityskustannuksissa 10-20% vuodessa verrattuna taloon 1. Tyypillisessä suomalaisessa omakotitalossa tämä voi tarkoittaa useita satoja euroja vuosittain. Koko rakennuksen elinkaaren aikana säästö voi nousta kymmeniin tuhansiin euroihin.
Ilmatiiviys parantaa myös lämmitysjärjestelmän tehokkuutta ja pidentää sen käyttöikää, kun järjestelmä ei joudu toimimaan jatkuvasti maksimiteholla. Lisäksi ilmatiiviissä rakennuksessa lämmön talteenottojärjestelmät toimivat tehokkaammin, mikä entisestään vähentää energiankulutusta.
Mitkä ovat uudisrakentamisen tiiveysmääräykset Suomessa?
Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan uudisrakennusten ilmavuotoluku q50 saa olla enintään 4,0 m³/(h·m²). Käytännössä uusilta rakennuksilta vaaditaan kuitenkin huomattavasti parempaa ilmatiiviyttä, ja usein tavoitellaan arvoa alle 1,0 m³/(h·m²).
Jos rakennuksen energiatehokkuuslaskelmissa käytetään parempaa ilmavuotolukua kuin 4,0, se pitää osoittaa mittauksella tai muulla menettelyllä. Tämä on tärkeää, sillä energiatodistuksessa käytettävä ilmavuotoluku vaikuttaa suoraan rakennuksen E-lukuun ja energialuokkaan.
Passiivitaloissa ilmavuotoluvun tavoitearvo on alle 0,6 m³/(h·m²), mikä vastaa kansainvälistä passiivitalostandardia. Lähes nollaenergiarakennuksissa (nZEB) pyritään myös erittäin hyvään ilmatiiviyteen, yleensä välillä 0,5-1,0 m³/(h·m²).
Ilmatiiviysmittauksen tekijän tulee olla rakennusliikkeen ulkopuolinen, pätevöitynyt asiantuntija, jotta mittaustulos olisi luotettava ja hyväksyttävä viranomaisten näkökulmasta.
Miten rakennuksen tiiveyttä voidaan parantaa suunnittelu- ja rakennusvaiheessa?
Rakennuksen ilmatiiviyteen voidaan vaikuttaa eniten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Tärkeimmät keinot tiiviyden parantamiseksi ovat:
- Huolellinen suunnittelu: Yksinkertaiset ratkaisut ja rakenteet, joissa on vähemmän liitoksia ja läpivientejä
- Höyrynsulun oikea asennus: Yhtenäinen, ehjä höyrynsulkukerros, jonka saumat on teipattu huolellisesti
- Läpivientien huolellinen tiivistäminen: Kaikkien putkien, johtojen ja kanavien läpiviennit tiivistetään asianmukaisilla läpivientitiivisteillä
- Ikkunoiden ja ovien tiivistys: Laadukkaat tiivisteet ja oikea asennustapa
- Rakennusvaipan liitoskohtien suunnittelu: Erityishuomio seinä-lattia, seinä-yläpohja ja nurkkakohtien tiivistämiseen
Rakennustyömaalla on tärkeää toteuttaa jatkuvaa laadunvalvontaa ja kouluttaa työntekijöitä ymmärtämään ilmatiiviyden merkitys. Tiiviysmittaus kannattaa tehdä jo rakennusvaiheessa, kun höyrynsulkukerros on vielä näkyvissä ja mahdolliset vuotokohdat ovat helpommin korjattavissa.
Yleisimpiä ongelmakohtia ovat yläpohjan ja ulkoseinän liitos, läpiviennit, ikkunoiden ja ovien liittymät sekä elementtien saumat. Näihin kohtiin panostamalla voidaan saavuttaa erinomainen ilmatiiviys, joka säästää energiaa, parantaa asumismukavuutta ja varmistaa rakenteiden toimivuuden koko rakennuksen elinkaaren ajan.
