Lämpökuvaus rakennukselle kannattaa tehdä silloin, kun haluat selvittää ilmavuodot, eristepuutteet, kosteusvauriot tai sisäilmaongelmat rakenteita rikkomatta. Menetelmä sopii sekä uudisrakentamisen laadunvarmistukseen että käytössä olevien kiinteistöjen kuntotutkimuksiin. Alla käymme läpi tarkemmin, milloin ja miksi lämpökuvaus on oikea valinta.
Mitä lämpökuvauksessa käytännössä mitataan?
Lämpökuvauksessa mitataan rakenteiden pintalämpötiloja lämpökameran avulla. Kamera tunnistaa lämpötilaeroja, jotka paljastavat rakenteissa piileviä ongelmia, kuten ilmavuotoja, eristepuutteita, kylmäsiltoja ja kosteuden aiheuttamia poikkeamia. Menetelmä on nopea, tarkka ja täysin rakenteita rikkomaton.
Lämpökamera ei suoraan mittaa kosteutta tai ilmanvirtausta, mutta lämpötilapoikkeamat toimivat luotettavina indikaattoreina näille ongelmille. Esimerkiksi kosteusvaurio viilentää rakennetta ympäristöään enemmän, mikä näkyy kuvassa selkeänä väripoikkeamana. Vastaavasti huonosti asennettu eriste tai tiivistämätön liitos näkyy kylmänä kohtana seinä- tai kattopinnassa.
Lämpökuvauksen avulla saadaan kokonaisvaltainen kuva rakennuksen lämpöteknisestä toimivuudesta ilman, että rakenteita tarvitsee avata. Tämä tekee siitä erityisen arvokkaan työkalun sekä ennaltaehkäisevässä kunnossapidossa että ongelmien paikantamisessa.
Milloin vuodenaika vaikuttaa lämpökuvauksen luotettavuuteen?
Vuodenaika vaikuttaa merkittävästi lämpökuvauksen luotettavuuteen. Paras aika rakennuksen lämpökuvaukselle on syksy, talvi ja kevät, jolloin sisä- ja ulkolämpötilojen välinen ero on riittävän suuri. Luotettavaan tulokseen tarvitaan yleensä vähintään 15 asteen lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä.
Kesällä lämpötilaero jää usein liian pieneksi, jolloin lämpökamera ei erota ongelmallisia kohtia normaalista rakenteesta. Tällöin tulokset voivat jäädä epätarkoiksi tai harhaanjohtaviksi. Talvella puolestaan lämpötilaero on suurimmillaan, mikä tekee ilmavuotojen ja eristepuutteiden havaitsemisesta kaikkein helpointa.
Myös mittaushetken olosuhteet vaikuttavat tuloksiin. Voimakas auringonpaiste voi lämmittää rakenteiden pintoja epätasaisesti, joten kuvaukset kannattaa ajoittaa pilviselle päivälle tai iltaan. Kokenut lämpökuvaaja osaa huomioida nämä tekijät ja valita oikean ajankohdan luotettavan tuloksen varmistamiseksi.
Mitkä tilanteet vaativat lämpökuvausta rakennuksessa?
Rakennuksen lämpökuvaus on erityisen hyödyllinen silloin, kun epäillään ilmavuotoja, eristepuutteita, kylmäsiltoja tai kosteusvaurioita. Se on myös keskeinen osa uudisrakentamisen laadunvarmistusta sekä käytössä olevien kiinteistöjen kuntotutkimuksia.
Tyypillisiä tilanteita, joissa lämpökuvaus kannattaa teettää, ovat:
- Vedontunne tai epätasainen lämpötila sisätiloissa ilman selvää syytä
- Kohonneet lämmityskulut, joita eivät selitä käyttötottumukset tai hinnanmuutokset
- Sisäilmaongelmat, joiden alkuperää ei ole muilla keinoilla löydetty
- Uudisrakennuksen vastaanotto, jolloin varmistetaan eristysten oikea asennus ennen pinnoitustöitä
- Remontin suunnittelu, jotta korjaustoimet kohdistetaan oikeisiin paikkoihin
- Kiinteistökauppa, jossa ostaja tai myyjä haluaa luotettavan kuvan rakennuksen kunnosta
Lämpökuvaus kannattaa ottaa mukaan jo remontoinnin suunnitteluvaiheessa, jotta korjaukset voidaan tehdä tehokkaasti ja kustannuksia säästäen. Rakennustyömaalla kuvaus on viisainta teettää ennen kuin rakenteet peitetään lopullisilla pinnoitteilla, sillä silloin mahdolliset virheet on vielä helppo korjata.
Miten lämpökuvaus eroaa kosteusmittauksesta?
Lämpökuvaus ja kosteusmittaus ovat eri menetelmiä, jotka täydentävät toisiaan. Lämpökuvaus tunnistaa epäsuorasti kosteuden aiheuttamia lämpötilapoikkeamia pinnoilla, kun taas kosteusmittaus mittaa suoraan materiaalin kosteuspitoisuuden joko pintamittarilla tai porareikämenetelmällä.
Lämpökuvauksen etu on sen laaja-alaisuus: yhdellä kuvauskierroksella saadaan nopeasti käsitys koko rakennuksen lämpöteknisestä tilasta. Se paikantaa alueet, joissa ongelma saattaa piillä, mutta ei kerro tarkkaa kosteusprosenttia materiaalissa. Kosteusmittaus taas antaa numeerisen arvon, jonka perusteella voidaan arvioida esimerkiksi kuivumisen etenemistä tai pinnoitusvalmiutta.
Käytännössä nämä menetelmät toimivat parhaiten yhdessä. Lämpökuvaus ohjaa kosteusmittauksen oikeisiin pisteisiin, mikä säästää aikaa ja tekee tutkimuksesta tarkempaa. Me teemmekin usein molemmat saman käynnin yhteydessä, jotta asiakkaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva rakennuksen tilanteesta.
Kuka tekee luotettavan lämpökuvauksen ja mitä raportti sisältää?
Luotettavan lämpökuvauksen tekee sertifioitu lämpökuvaaja, jolla on alan virallinen pätevyys. Suomessa lämpökuvaajat sertifioidaan tasoille 1 ja 2, joista taso 2 oikeuttaa laajempiin ja vaativampiin kuvauksiin. Sertifioitu ammattilainen osaa valita oikeat olosuhteet, tulkita tulokset oikein ja tuottaa luotettavan raportin.
Ammattimaisesti laadittu lämpökuvausraportti sisältää tyypillisesti:
- Lämpökamerakuvat ongelmallisista kohdista selityksineen
- Mittausolosuhteet, kuten sisä- ja ulkolämpötilat sekä tuuliolosuhteet kuvaushetkellä
- Havaintojen luokittelu vakavuuden mukaan
- Toimenpidesuositukset havaittujen ongelmien korjaamiseksi
- Yhteenveto rakennuksen kokonaistilasta
Hyvä raportti on selkeäkielinen ja käytännönläheinen, niin että tilaaja ymmärtää löydöt ja tietää, mihin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä. Meillä sertifioitujen lämpökuvaajien (taso 2) tekemät kuvaukset sisältävät aina kattavan raportin ja konkreettiset toimenpidesuositukset, ja palvelemme kaikenkokoisia kohteita niin työmailta asuinkiinteistöihin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous.
