Tiiveysmittaus kannattaa tehdä rakennusprojektin aikana ennen pintamateriaalien asennusta, jolloin mahdolliset ilmavuodot voidaan vielä korjata helposti. Uudisrakennuksissa mittaus on usein pakollinen osa energiatodistusta, kun taas vanhemmissa rakennuksissa se kannattaa tehdä, jos havaitaan vetoisuutta, korkeita lämmityskustannuksia tai sisäilmaongelmia. Oikea-aikainen tiiveysmittaus varmistaa rakennuksen energiatehokkuuden ja terveellisen sisäilmaston.
Mikä on tiiveysmittaus ja miksi se on tärkeää?
Tiiveysmittaus on menetelmä, jolla selvitetään rakennuksen ulkovaipan ilmanpitävyys mittaamalla hallitusti rakennukseen syntyvä paine-ero ja ilmavuotojen määrä. Mittauksessa rakennus alipaineistetaan tai ylipaineistetaan tarkoitukseen suunnitellulla laitteistolla, jolloin voidaan määrittää ilmavuotoluku, joka kertoo rakenteiden tiiviydestä.
Tiiveysmittaus on keskeinen osa rakennuksen energiatehokkuuden varmistamista. Hyvä ilmatiiviys vähentää merkittävästi energiankulutusta, sillä hallitsemattomat ilmavuodot voivat aiheuttaa jopa 15-30% lämpöhäviöstä rakennuksessa. Tiivis rakennus säästää lämmityskustannuksissa ja parantaa asumismukavuutta poistamalla vedon tunnetta.
Ilmatiiviydellä on myös suora vaikutus sisäilman laatuun. Hallitsemattomat ilmavuodot voivat kuljettaa rakenteista epäpuhtauksia, kuten mikrobeja ja pölyä, sisäilmaan. Lisäksi tiivis rakenne mahdollistaa hallitun ilmanvaihdon toiminnan suunnitellusti, jolloin sisäilman laatu pysyy hyvänä.
Käytännössä tiiveysmittaus toteutetaan usein BlowerDoor-menetelmällä, jossa rakennuksen oveen asennetaan puhallinlaitteisto. Puhaltimen avulla rakennukseen luodaan 50 Pascalin paine-ero ulkoilmaan verrattuna, ja mittauslaitteet rekisteröivät ilmavuodon määrän. Tuloksena saadaan ilmavuotoluku n50 (1/h) tai q50 (m³/m²h), jota käytetään rakennuksen tiiviyden arviointiin.
Missä rakennusprojektin vaiheessa tiiveysmittaus tulisi tehdä?
Tiiveysmittaus tulisi optimaalisesti tehdä siinä rakennusprojektin vaiheessa, kun rakennuksen ulkovaippa on saatu tiiviiksi, mutta pintamateriaaleja ei ole vielä asennettu. Tämä tarkoittaa käytännössä vaihetta, jossa höyrynsulku, ikkunat ja ovet ovat paikallaan ja tiivistetty, mutta sisäpintojen levytyksiä ei ole vielä täysin viimeistelty.
Mittaus kannattaa ehdottomasti suorittaa ennen sisäpuolisten pintamateriaalien asennusta, jotta mahdollisten vuotokohtien paikallistaminen ja korjaaminen on vielä helppoa ja kustannustehokasta. Höyrynsulun läpivientien ja liitoskohtien tiivistäminen jälkikäteen on huomattavasti työläämpää ja kalliimpaa.
Jos tiiveysmittaus tehdään rakennusvaiheessa, voidaan havaitut puutteet korjata välittömästi. Esimerkiksi läpivientien, saumojen ja liitoskohtien tiivistäminen voidaan tehdä vielä vaivattomasti ennen rakenteiden sulkemista. Tämä on huomattavasti edullisempaa kuin valmiiden rakenteiden purkaminen ja korjaaminen myöhemmin.
Rakennusvaiheen mittaus tuo merkittäviä etuja. Se varmistaa, että rakennus täyttää energiatehokkuusvaatimukset, ja osoittaa mahdolliset ongelmat jo varhaisessa vaiheessa. Samalla tiiveysmittauksen tulokset voidaan dokumentoida rakennuksen laadunvalvonnan osoitukseksi, mikä on arvokasta tietoa rakennuksen koko elinkaaren ajan.
Milloin tiiveysmittaus on lakisääteisesti pakollinen?
Suomessa tiiveysmittauksen pakollisuus perustuu rakennusmääräyksiin, erityisesti energiatehokkuuden osoittamiseen liittyviin vaatimuksiin. Vuonna 2018 voimaan tulleiden ympäristöministeriön asetusten mukaisesti uudisrakennuksen energiatehokkuuden laskennassa käytettävä ilmanvuotoluku on osoitettava mittaamalla tai muulla luotettavalla tavalla.
Tiiveysmittaus on erityisen tärkeä energiatodistuksen laatimisen kannalta. Jos energialaskennassa halutaan käyttää parempaa ilmanvuotolukua kuin määräysten oletusarvo (q50 = 4 m³/m²h), on ilmatiiviys aina todennettava mittaamalla. Käytännössä lähes kaikissa uudisrakennushankkeissa halutaan osoittaa määräyksiä parempi ilmatiiviys, joten mittaus on käytännössä pakollinen.
Tiiveysmittaus on välttämätön seuraavissa tapauksissa:
- Uudisrakennuksen energiatodistusta laadittaessa, kun halutaan käyttää parempaa ilmatiiveyslukua kuin oletusarvo
- Matalaenergia- ja passiivirakennuksissa, joissa tiiveysluvulle on asetettu erityisvaatimuksia
- Laajemmissa peruskorjaushankkeissa, joissa haetaan energiatukia tai -avustuksia
- Kun rakennusvalvonta on asettanut tiiveysmittauksen ehdoksi rakennusluvalle
On tärkeää huomata, että ilmatiiviysvaatimukset ovat kiristyneet vuosien saatossa, ja mittauksen tulee suorittaa rakennusliikkeen ulkopuolinen taho, jotta tulokset olisivat päteviä ja luotettavia.
Mitä merkkejä kertoo, että olemassa olevan rakennuksen tiiveysmittaus olisi tarpeen?
Olemassa olevassa rakennuksessa tiiveysmittauksen tarve ilmenee usein erilaisina sisäilman laadun ja energiankulutuksen ongelmina. Yleisimmät merkit, jotka viittaavat heikkoon ilmatiiviyteen ja mittaustarpeeseen, ovat:
Vedontunne on selkeimpiä ilmatiiviysongelmien indikaattoreita. Jos rakennuksessa tuntuu vetoa erityisesti ikkunoiden, ovien, nurkkien tai lattiarajan läheisyydessä, kyse on todennäköisesti ilmavuodoista. Vedon tunne korostuu etenkin kylmällä ja tuulisella säällä.
Epätavallisen korkeat lämmityskustannukset ja energiankulutus voivat myös kertoa ilmatiiviysongelmista. Jos lämmitysenergian kulutus on selkeästi korkeampi kuin vastaavissa rakennuksissa, voi syynä olla hallitsematon ilmanvaihto ilmavuotojen kautta.
Kosteusongelmat ja niihin liittyvät mikrobikasvustot ovat vakava merkki, joka voi osittain johtua ilmavuodoista. Kun lämmin sisäilma virtaa rakenteisiin, voi kosteutta tiivistyä rakenteiden kylmiin pintoihin aiheuttaen pitkällä aikavälillä kosteusvaurioita.
Muita ilmatiiviysongelmiin viittaavia merkkejä ovat:
- Sisäpintojen pölyisyys ilmavuotojen läheisyydessä
- Epätasainen lämpötila eri huonetilojen välillä
- Ilmanvaihdon toimintahäiriöt
- Hajujen kulkeutuminen asuntojen välillä tai ulkoa sisälle
- Pintamateriaalien vaurioituminen ilmavuotokohdissa
Jos rakennuksessa esiintyy useampia näistä merkeistä, on tiiveysmittauksen teettäminen perusteltua. Mittauksen avulla voidaan paikallistaa vuotokohdat tarkasti ja suunnitella tarvittavat korjaustoimenpiteet.
Kuinka valmistautua tiiveysmittaukseen ja kenen puoleen kääntyä?
Tiiveysmittaukseen valmistautuminen alkaa sopivan asiantuntijan valinnalla. Mittauksen tekijällä tulisi olla asianmukainen koulutus ja sertifiointi, kuten VTT:n myöntämä pätevyys tiiveysmittausten tekemiseen. Mittauksen suorittajan täytyy olla rakennusliikkeen ulkopuolinen taho, jotta mittaustulos olisi pätevä viranomaiskäyttöä varten.
Ennen mittausta rakennuksen tulee olla siinä kunnossa, että kaikki ulkovaippaan liittyvät rakennustyöt on tehty. Käytännön valmistelutoimiin kuuluvat:
- Varmista, että kaikki ikkunat ja ovet ovat suljettuina
- Sulje tulisijojen pellit ja tuhkaluukut
- Sulje ilmanvaihtokoneet ja teippaa venttiilien aukot tarvittaessa (mittaajan ohjeiden mukaan)
- Varmista, että viemäreiden vesilukot ovat täynnä
- Poista tilasta irralliset esineet, jotka voivat liikkua paineen vaikutuksesta
Tiiveysmittauksen kustannukset vaihtelevat rakennuksen koon, mittauksen laajuuden ja mahdollisten lisäpalveluiden mukaan. Pientalon tiiveysmittaus maksaa tyypillisesti 500-1000 euroa, ja suuremmissa kohteissa hinnat nousevat rakennuksen koon mukaan. Hintaan vaikuttaa myös se, tehdäänkö pelkkä mittaus vai sisältyykö palveluun myös vuotokohtien paikannus lämpökameralla tai muilla menetelmillä.
Aikataulullisesti tiiveysmittaukseen kannattaa varata aikaa 2-4 tuntia kohteen koosta riippuen. Mittauksen jälkeen asiantuntija analysoi tulokset ja laatii mittausraportin, joka sisältää ilmavuotoluvun sekä mahdollisesti tiedot vuotokohdista ja korjausehdotukset. Tämä dokumentti on arvokas rakennuksen laadun osoittamisessa ja mahdollisissa tulevissa korjaustöissä.
Tiiveysmittauksen jälkeen tulee reagoida mittausraportissa esiin tulleisiin ongelmakohtiin. Jos ilmavuotoluku ei täytä tavoitearvoja, on syytä tehdä korjaustoimenpiteitä havaittujen vuotokohtien tiivistämiseksi. Korjausten jälkeen voidaan tarvittaessa suorittaa uusintamittaus, jolla varmistetaan toimenpiteiden vaikutus.
Asiantuntevat ammattilaiset voivat auttaa sekä tiiveysmittauksen suorittamisessa että mahdollisten korjaustarpeiden arvioinnissa ja toteutuksessa. Huolellisesti toteutettu tiiveysmittaus ja sen perusteella tehdyt toimenpiteet parantavat merkittävästi rakennuksen energiatehokkuutta, asumismukavuutta ja sisäilman laatua.
