Tiiveysmittaus ja lämpökuvaus ovat molemmat tärkeitä rakennustekniikan työkaluja, joiden avulla voidaan arvioida rakennuksen energiatehokkuutta ja rakenteiden kuntoa. Tiiveysmittauksessa tutkitaan rakennuksen vaipan ilmatiiveyttä, kun taas lämpökuvauksella etsitään lämpövuotoja, kylmäsiltoja ja kosteusongelmia. Vaikka niillä on eri käyttötarkoitukset, ne täydentävät toisiaan erinomaisesti ja tarjoavat yhdessä kokonaisvaltaisen kuvan rakennuksen kunnosta ja energiatehokkuudesta.
Mitä tiiveysmittaus ja lämpökuvaus tarkoittavat rakennustekniikassa?
Tiiveysmittaus on menetelmä, jolla selvitetään rakennuksen vaipan ilmatiiveyttä painekokeella. Mittauksessa rakennus alipaineistetaan tai ylipaineistetaan puhaltimella, yleensä noin 50 pascalin paine-eroon, ja mitataan ilmanvuotoluku n50 tai q50. Tämä kertoo, kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotokohtien kautta. Tiiveysmittauksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että mittauksen tekee rakennusliikkeen ulkopuolinen taho.
Lämpökuvaus puolestaan on menetelmä, jossa infrapunakameralla kuvataan rakennuksen pintarakenteiden lämpötiloja. Kamera havaitsee pintojen lämpösäteilyn ja muodostaa siitä värillisen kuvan, jossa eri värit kertovat eri lämpötiloista. Lämpökuvauksella voidaan paikantaa rakenteiden vuotokohdat, kylmäsillat, eristepuutteet ja mahdolliset kosteusongelmat, jotka eivät ole silmällä havaittavissa.
Miksi tiiveysmittaus ja lämpökuvaus tehdään usein yhdessä?
Tiiveysmittauksen ja lämpökuvauksen yhdistäminen tarjoaa kattavamman kokonaiskuvan rakennuksen kunnosta kuin kumpikaan menetelmä yksinään. Kun rakennus on alipaineistettu tiiveysmittausta varten, lämpökameralla voidaan tehokkaasti paikantaa tarkemmin ilmavuotokohdat, joissa kylmä ulkoilma virtaa sisään. Nämä vuotokohdat näkyvät lämpökamerassa selkeästi viileämpinä alueina.
Yhdistettynä nämä menetelmät auttavat tunnistamaan sekä ilmatiiveyden kokonaistason että täsmälliset vuotokohdat. Tämä on erityisen hyödyllistä korjaussuunnitelmien laatimisessa, sillä se mahdollistaa toimenpiteiden tarkan kohdentamisen ongelmallisiin kohtiin. Lisäksi menetelmien yhdistäminen säästää aikaa ja kustannuksia, kun rakennuksen valmistelu (esimerkiksi alipaineistus) tehdään vain kerran.
Miten tiiveysmittauksen ja lämpökuvauksen tuloksia tulkitaan?
Tiiveysmittauksen tuloksena saadaan ilmanvuotoluku, joka kertoo rakennuksen ilmatiiveyden tason. Uusissa rakennuksissa tavoitearvo on yleensä alle 1,0 1/h (n50-luku) tai alle 2,0 m³/h/m² (q50-luku). Mitä pienempi luku on, sitä tiiviimpi rakennus. Energiatehokkaissa rakennuksissa, kuten passiivitaloissa, tavoitearvo on vieläkin alhaisempi, alle 0,6 1/h.
Lämpökuvauksen tulkinnassa kiinnitetään huomiota lämpötilaeroihin, jotka viittaavat eristepuutteisiin, ilmavuotoihin tai kosteusvaurioihin. Normaali lämpötilaindeksi asumisterveysasetuksen mukaan tulisi olla yli 65%. Mikäli lämpötilaerot ovat merkittäviä tai rakenteissa havaitaan epätavallisia lämpökuvioita, on syytä tutkia rakenteiden kuntoa tarkemmin.
Molempien menetelmien tulokset dokumentoidaan kattavaan raporttiin, jossa esitetään mittaustulokset, havaitut puutteet ja korjausehdotukset. Tämä dokumentointi on tärkeä tilaajalle esimerkiksi vakuutusasioissa ja laadunvarmistuksessa.
Milloin tarvitaan tiiveysmittausta ja milloin lämpökuvausta?
Tiiveysmittaus kannattaa tehdä erityisesti uudisrakennuksissa ennen lopullista käyttöönottoa, jolloin mahdollisiin vuotokohtiin voidaan vielä puuttua. Myös energiatodistusta varten tarvitaan usein tiiveysmittaus, sillä se vaikuttaa rakennuksen E-lukuun. Korjausrakentamisessa tiiveysmittaus on hyödyllinen ennen ja jälkeen korjausten, jotta voidaan todeta korjausten vaikuttavuus.
Lämpökuvaus on puolestaan erityisen hyödyllinen vanhojen rakennusten kuntoarvioissa, energiasaneerausten suunnittelussa ja laadunvarmistuksessa. Sitä kannattaa käyttää myös, kun epäillään kosteusvaurioita, vetoisuutta tai muita sisäilmaongelmia.
Molempia menetelmiä tarvitaan yhdessä, kun halutaan perusteellinen kuva rakennuksen energiatehokkuudesta ja kun suunnitellaan kattavia korjaustoimenpiteitä. Erityisen hyödyllisiä ne ovat vanhojen rakennusten energiakorjauksissa ja sisäilmaongelmien selvittämisessä.
Mitä hyötyä tiiveysmittauksesta ja lämpökuvauksesta on kiinteistönomistajalle?
Kiinteistönomistajalle tiiveysmittaus ja lämpökuvaus tuovat useita konkreettisia hyötyjä. Energiasäästöt ovat yksi merkittävimmistä, sillä hyvä ilmatiiveys vähentää lämmitystarvetta ja alentaa energialaskua. Tutkimusten mukaan ilmavuodoista johtuva energiankulutuksen lisäys voi olla jopa 15-30% rakennuksen kokonaislämmitysenergiasta.
Mittausten avulla parannetaan myös sisäilman laatua, kun hallitsemattomien ilmavuotojen kautta tulevat epäpuhtaudet vähenevät. Tämä vaikuttaa positiivisesti asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen.
Rakenteiden pidempi käyttöikä on myös merkittävä hyöty. Kun kosteus- ja lämpötekninen toimivuus on kunnossa, rakenteiden vaurioitumisriski pienenee huomattavasti. Tämä säästää kalliilta korjauksilta tulevaisuudessa.
Lisäksi mittaukset voivat parantaa kiinteistön arvoa, sillä ne ovat osa rakennuksen energiatodistusta ja kertovat rakennuksen laadusta. Hyvin dokumentoidut mittaukset ja niiden perusteella tehdyt korjaukset ovat myyntitilanteessa arvokasta tietoa mahdollisille ostajille.
Tiiveysmittauksen ja lämpökuvauksen yhdistäminen on kustannustehokas tapa varmistaa rakennuksen energiatehokkuus ja laatu. Vaikka mittaukset aiheuttavat kustannuksia, ne maksavat itsensä takaisin parantuneena energiatehokkuutena ja rakenteiden pidempänä käyttöikänä.
