Tiiviysmittaus paljastaa rakennuksen vaipan ilmavuotokohdat, jotka voivat heikentää merkittävästi energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Yleisimpiä mittauksessa löytyviä virheitä ovat puutteellisesti tiivistetyt läpiviennit, höyrynsulun rikkoumat, ikkunoiden ja ovien asennusvirheet sekä rakenneliittymien tiivistämisen puutteet. Nämä virheet voivat nostaa rakennuksen energiankulutusta 10-30% ja aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin. Ammattimaisesti suoritettu tiiviysmittaus on tärkeä osa rakennuksen laadunvarmistusta.
Mitä tiiviysmittaus kertoo rakennuksen kunnosta?
Tiiviysmittaus antaa objektiivisen kuvan rakennuksen vaipan ilmatiiveydestä ja on keskeinen työkalu rakennuksen kokonaiskunnon arvioinnissa. Mittauksessa rakennukseen luodaan 50 Pascalin paine-ero, joka paljastaa ilmavuotokohdat ja määrittää rakennuksen ilmanvuotoluvun (q50 tai n50).
Käytännössä mittaus toteutetaan asentamalla puhaltimella varustettu laitteisto rakennuksen oveen tai ikkunaan. Puhallin imee ilmaa rakennuksesta ulos, jolloin sisälle muodostuu alipaine. Tämä paine-ero pakottaa ulkoilman virtaamaan sisälle mahdollisten vuotokohtien kautta. Rakennuksen ilmanpitävyys ilmoitetaan q50-lukuna (m³/h m²), joka kertoo, kuinka monta kuutiometriä ilmaa vuotaa tunnissa rakennusvaipan neliömetriä kohden 50 Pascalin paine-erolla.
Nykyisten määräysten mukaan uudisrakentamisessa q50-luvun tulisi olla alle 4,0, mutta energiatehokkaissa rakennuksissa pyritään yleensä alle 1,0 arvoon. Mitä pienempi luku, sitä tiiviimpi rakennus. Heikko tiiviys voi kertoa rakennusvirheistä, kun taas erinomainen tiiviys osoittaa laadukasta rakennustyötä ja toimivia rakenneratkaisuja.
Mitkä ovat yleisimmät tiiviysmittauksessa löytyvät rakenteelliset virheet?
Tiiviysmittauksessa paljastuu tyypillisesti useita rakenteellisia puutteita, jotka heikentävät rakennuksen energiatehokkuutta ja voivat aiheuttaa kosteusongelmia. Yleisimpiä löydöksiä ovat:
- Läpivientien tiivistysvirheet – Sähkö-, vesi- ja ilmanvaihtoläpivientien puutteellinen tiivistäminen höyrynsulun läpi on erittäin yleinen ongelma. Nämä kohdat voivat muodostaa merkittäviä ilmavuotoreittejä.
- Höyrynsulun puutteet ja vauriot – Rikkoutunut, puutteellisesti limitetty tai teippaamaton höyrynsulkumuovi päästää ilmaa kulkemaan rakenteen läpi.
- Ikkunoiden ja ovien asennusvirheet – Puutteellinen tiivistys karmin ja seinärakenteen välillä aiheuttaa vetoisuutta ja energiahukkaa.
- Rakenneliittymien ongelmat – Seinän ja yläpohjan, seinän ja alapohjan sekä nurkkaliittymien tiivistämisen puutteet ovat yleisiä vuotokohtia.
- Ilmansulun läpäisevät kiinnikkeet – Erityisesti sisäverhouksen kiinnikkeiden aiheuttamat reiät voivat muodostaa useita pieniä vuotokohtia.
Nämä virheet ovat yleisiä uudisrakentamisessa etenkin, jos työnaikainen valvonta on puutteellista tai työvaiheiden yhteensovittamisessa on haasteita. Rakennusvaiheiden koordinointi ja ammattitaitoinen toteutus ovat avainasemassa tiiviiden rakenteiden saavuttamisessa.
Miten ilmavuodot vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen?
Ilmavuodoilla on merkittävä suora vaikutus rakennuksen energiankulutukseen ja asumismukavuuteen. Hallitsemattomat ilmavuodot voivat nostaa lämmitysenergian tarvetta 10-30%, mikä näkyy suoraan korkeampina lämmityskustannuksina rakennuksen koko elinkaaren ajan.
Kun rakenteiden läpi virtaa hallitsemattomasti ilmaa, se:
- Kuljettaa lämpöenergiaa ulos rakennuksesta, erityisesti kylminä vuodenaikoina
- Heikentää lämmöneristeiden toimintaa, kun kylmä ilmavirta jäähdyttää eristekerrosta
- Aiheuttaa vedon tunnetta ja epätasaisia lämpötiloja sisätiloissa
- Voi kuljettaa kosteutta rakenteisiin, mikä heikentää niiden toimivuutta ja kestävyyttä
Rakennuksen tiiviys on myös edellytys hallitulle ilmanvaihdolle. Tiiviissä rakennuksessa ilmanvaihto toimii suunnitellusti, mikä parantaa sisäilman laatua ja energiatehokkuutta. Tiivis rakennus myös vaimentaa ulkomelua tehokkaammin ja ehkäisee epäpuhtauksien kulkeutumista rakenteista sisäilmaan.
Taloudellisesta näkökulmasta hyvä ilmatiiveys maksaa itsensä takaisin energiasäästöinä tyypillisesti jo muutamassa vuodessa. Uudisrakentamisessa tiiviiden rakenteiden rakentaminen ei merkittävästi nosta rakennuskustannuksia, mutta parantaa rakennuksen arvoa ja käyttömukavuutta huomattavasti.
Milloin tiiviysmittaus kannattaa tehdä rakennusprojektissa?
Uudisrakennusprojektissa tiiviysmittaus on optimaalisinta tehdä siinä vaiheessa, kun rakennuksen vaippa on kokonaan tiivis, mutta sisäpintojen viimeistely on vielä tekemättä. Käytännössä tämä tarkoittaa hetkeä, jolloin:
- Höyrynsulku on kokonaan asennettu ja läpiviennit tiivistetty
- Ikkunat ja ovet on asennettu ja tiivistetty
- Läpiviennit on tehty ja tiivistetty asianmukaisesti
- Sisäverhouksia (esim. kipsilevyt) ei ole vielä kokonaan asennettu tai ne ovat helposti avattavissa
Tämä ajoitus on tärkeä, koska tässä vaiheessa mahdolliset ilmavuodot voidaan vielä paikantaa ja korjata suhteellisen helposti. Ilmavuotojen paikannus voidaan tehdä lämpökamerakuvauksen, merkkisavun tai ilmavirtauksen tunnistimien avulla.
Jos tiiviysmittaus tehdään vasta rakennuksen valmistuttua, korjaustoimenpiteet ovat usein huomattavasti kalliimpia ja hankalampia toteuttaa. Toisaalta liian aikaisessa vaiheessa tehty mittaus ei anna luotettavaa kuvaa lopullisesta tiiveydestä, koska kaikkia tiivistystöitä ei ole vielä tehty.
Erityisesti energiatehokkaissa rakennuksissa on suositeltavaa tehdä kaksi mittausta: ensimmäinen rakennusvaiheen aikana, jolloin korjaukset ovat vielä helposti toteutettavissa, ja toinen rakennuksen valmistuttua laadun varmistamiseksi.
Miten tiiviysmittauksessa havaitut ongelmat korjataan?
Tiiviysmittauksessa havaittujen ongelmien korjaaminen riippuu vuotokohdan luonteesta ja sijainnista. Korjaustoimenpiteet tulee aina suunnitella tapauskohtaisesti, mutta yleisimpiin ongelmiin on olemassa vakiintuneita ratkaisuja:
Läpivientien tiivistäminen:
- Erikoisvalmisteiset läpivientikappaleet eri kokoisille putkille ja johdoille
- Elastiset tiivistysmassat ja -teipit läpivientien ympärille
- Polyuretaanivaahdon ja tiivistysteippien yhdistelmä isommille läpivienneille
Höyrynsulun korjaukset:
- Rikkoutuneiden kohtien paikkaus tarkoitukseen soveltuvalla höyrynsulkuteipillä
- Limitysten huolellinen teippaus
- Vakavammissa tapauksissa höyrynsulun osittainen uusiminen
Ikkunoiden ja ovien tiivistys:
- Karmin ja seinärakenteen välin tiivistäminen elastisella massalla
- Tiivistenauhan uusiminen ovissa ja avattavissa ikkunoissa
- Karmiliitosten tiivistäminen tarkoitukseen soveltuvilla tuotteilla
Rakenneliittymien korjaukset:
- Seinän ja yläpohjan liittymän tiivistys elastisilla massoilla tai teipeillä
- Seinän ja alapohjan liittymän tiivistys rakenteesta riippuen
- Nurkkaliittymien vahvistaminen tarkoitukseen suunnitelluilla kulmakappaleilla
Kaikkien korjausten yhteydessä on tärkeää käyttää laadukkaita, tarkoitukseen sopivia materiaaleja. Uudisrakentamisessa on myös syytä varmistaa, että asentajat ymmärtävät ilmatiiveyden merkityksen ja osaavat toteuttaa asennukset oikein. Korjaustöiden jälkeen voidaan tehdä uusi tiiviysmittaus, jolla varmistetaan toimenpiteiden onnistuminen.
