Tiiveysmittauksessa paljastuu tyypillisesti useita rakennuksen vaipan ilmavuotoja, jotka heikentävät energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Yleisimpiä ongelmia ovat ikkunoiden ja ovien liitoskohtien vuodot, läpivientien puutteellinen tiivistys, höyrynsulkujen rikkoutumiset sekä seinä- ja lattiarakenteiden liitoskohtien ilmavuodot. Tiiveysmittaus on tärkeä työkalu rakennuksen kunnon ja energiatehokkuuden arvioinnissa, ja se paljastaa ongelmia, joita muilla menetelmillä on vaikea havaita.
Miksi tiiveysmittaus on tärkeää rakennuksen kunnon arvioinnissa?
Tiiveysmittaus on keskeinen menetelmä rakennuksen kunnon kokonaisvaltaisessa arvioinnissa, sillä se paljastaa rakenteissa piilevät ilmavuodot, joita ei voi silmämääräisesti havaita. Mittaus auttaa ymmärtämään rakennuksen energiatehokkuutta, sillä ilmavuodot ovat merkittävä lämpöhävikin aiheuttaja ja voivat nostaa lämmityskustannuksia huomattavasti.
Tiiveysmittaus on myös sisäilman laadun kannalta olennainen, koska hallitsemattomat ilmavuodot voivat tuoda rakenteista epäpuhtauksia ja kosteutta sisäilmaan. Tämä on erityisen tärkeää Suomen ilmasto-olosuhteissa, joissa lämpötilaerot sisä- ja ulkoilman välillä ovat suuria osan vuodesta.
Rakenteiden pitkäaikaisen kestävyyden kannalta ilmatiiviys on välttämätön, sillä ilmavuodot voivat aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin. Tämä puolestaan altistaa rakenteet kosteusvaurioille ja mikrobikasvustolle. Hyvä ilmatiiviys on nykyaikaisen, energiatehokkaan rakentamisen peruskivi.
Mitkä ovat yleisimmät ilmavuotojen sijainnit rakennuksissa?
Rakennusten tiiveysmittauksissa havaitaan toistuvasti samoja ongelmakohtia. Ikkuna- ja oviliitokset ovat yleisimpiä ilmavuotojen lähteitä, sillä näissä kohdissa eri materiaalit ja rakenteet kohtaavat. Tiivisteiden kuluminen, puutteellinen asennus tai materiaalien eläminen aiheuttavat näihin liitoskohtiin rakoja, joista ilma pääsee virtaamaan.
Läpiviennit, kuten sähkö-, putki- ja ilmanvaihtokanavien reiät, ovat merkittäviä vuotokohtia, jos niiden tiivistys on tehty huolimattomasti. Erityisesti sähkörasioiden ja -johtojen läpiviennit ovat usein puutteellisesti tiivistettyjä. Yläpohjan ja ulkoseinien liitoskohdat ovat haastavia tiivistää, ja näissä kohdissa ilmavuodot ovat yleisiä.
Lattian ja seinän liitoskohdat ovat erityisesti betoni- ja puurakenteiden välillä tyypillisiä ongelmakohtia. Rakenteiden saumat, kuten elementtien liitokset ja nurkkaliitokset, ovat myös yleisiä ilmavuotokohtia rakennuksissa. Haastavimpia tiivistettäviä ovat usein vanhat hormit ja savupiiput, jotka läpäisevät useita rakennekerroksia.
- Ikkunoiden ja ovien liitoskohdat
- Läpiviennit (sähkö, putket, ilmanvaihto)
- Yläpohjan ja seinien liitokset
- Lattian ja seinän väliset liitoskohdat
- Rakenteelliset saumat ja elementtiliitokset
Miten rakenteelliset virheet vaikuttavat tiiveysmittauksen tuloksiin?
Rakenteelliset virheet näkyvät tiiveysmittauksessa korkeina ilmanvuotolukuina (q50 tai n50), jotka ylittävät nykyvaatimukset. Höyrynsulkujen rikkoutumiset ovat yleisimpiä rakenteellisia ongelmia, jotka heikentävät mittaustuloksia merkittävästi. Höyrynsulkumuovin repeämät, huolimattomat limitykset tai puutteellinen teippaus aiheuttavat suoria ilmavuotoreittejä rakenteen läpi.
Puutteellinen tiivistystyö näkyy mittauksissa erityisesti liitoskohtien vuotoina. Tyypillisesti tiivistystyön laatu vaihtelee eri alueiden välillä, ja hankalasti saavutettavissa kohdissa tiivistys on usein heikointa. Rakennusaikaiset virheet, kuten höyrynsulun läpi huolimattomasti tehdyt läpiviennit tai rakenteen sisään jääneet rakennusjätteet, aiheuttavat paikallisia vuotokohtia.
Rakenteiden painuminen ja eläminen ajan myötä on merkittävä tiiveysongelmien aiheuttaja. Erityisesti puurakenteisten talojen kuivuminen, painuminen ja muu luonnollinen liike voi rikkoa aiemmin tiiviitä rakenneliitoksia ja tiivistyksiä. Tämän vuoksi tiiveysmittaus kannattaa toistaa muutaman vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta.
Virheellisesti toteutetut rakenneratkaisut, kuten höyrynsulun väärä sijoittaminen rakenteessa tai kokonaan puuttuvat tiivistyskerrokset, näkyvät mittauksissa laaja-alaisina vuotoina. Nämä virheet vaativat usein laajempia korjaustoimenpiteitä kuin pistemäiset vuotokohdat.
Mitä tiiveysmittauksessa paljastuvat ongelmat kertovat asunnon energiatehokkuudesta?
Tiiveysmittauksessa paljastuvat ilmavuodot ovat suoraan yhteydessä rakennuksen energiankulutukseen ja lämmityskuluihin. Jo pienet, mutta lukuisat ilmavuodot voivat kasvattaa lämmityskustannuksia 10-20% vuodessa. Vaikeissa vuototapauksissa lämmitysenergian kulutus voi nousta jopa 30-40% optimaaliseen tilanteeseen verrattuna.
Heikko ilmatiiviys vaikuttaa merkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeen lisääntyneen energiankulutuksen kautta. Tiiveysmittauksessa saatava ilmanvuotoluku on myös tärkeä parametri rakennuksen energiatodistuksessa. Parempi tiiviys voi nostaa rakennuksen energialuokitusta ja siten myös kiinteistön arvoa.
Ilmavuotojen aiheuttamat vetoisuuden tunteet ja lämpötilaerot huoneiden välillä heikentävät asumisviihtyvyyttä. Lisäksi vuotokohdat voivat aiheuttaa kylmiä pintoja, joihin huoneilman kosteus tiivistyy aiheuttaen riskiä kosteusvaurioille. Tyypillisesti ilmavuodot myös heikentävät äänieristystä ja voivat aiheuttaa hajujen kulkeutumista tilojen välillä.
Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida, milloin tiiveysmittaus kannattaa tehdä uudelleen. Yleensä tiiveysmittaus kannattaa tehdä uudisrakennuksen valmistumisen yhteydessä, mutta myös peruskorjausten, ikkunaremonttien tai energiatehokkuusparannusten yhteydessä tiiveysmittaus on erittäin hyödyllinen.
Kuinka tiiveysmittauksessa löytyneet ongelmat kannattaa korjata?
Tiiveysmittauksessa paljastuneiden ongelmien korjaaminen kannattaa aloittaa merkittävimpien vuotokohtien tiivistämisestä. Nämä voidaan tunnistaa lämpökamerakuvauksen avulla, joka usein tehdään tiiveysmittauksen yhteydessä. Ikkunoiden ja ovien tiivisteiden uusiminen on kustannustehokas ja helppo toimenpide, jolla saadaan usein merkittävä parannus ilmatiiviyteen.
Läpivientien tiivistämiseen tulee käyttää tarkoitukseen sopivia erikoistiivisteitä ja massoja, jotka säilyttävät joustavuutensa pitkään. Lattian ja seinän liitoskohtien korjaamiseen voidaan käyttää elastisia tiivistysmassoja tai erityisiä tiivistysteippejä. Höyrynsulkujen korjaukset vaativat useimmiten laajempia rakenteen avauksia, mutta ovat välttämättömiä tiiveyden parantamiseksi.
Korjaustöiden priorisoinnissa kannattaa huomioida sekä vuodon suuruus että sen vaikutus sisäilman laatuun ja energiankulutukseen. Esimerkiksi yläpohjan vuodot ovat energiatalouden kannalta merkittävämpiä kuin samankokoiset vuodot rakennuksen alaosissa, sillä lämmin ilma pyrkii nousemaan ylöspäin.
Ammattilaisen apu on usein tarpeen laajempien tiiveysongelmien korjaamisessa. Erityisesti höyrynsulkujen korjaukset ja rakenteiden sisällä olevien vuotoreittien paikallistaminen vaativat erikoisosaamista. Vanhemmissa rakennuksissa tiivistämisessä tulee huomioida myös rakenteiden kosteustekninen toiminta, jotta ei aiheuteta uusia ongelmia.
Milloin tiiveysmittaus kannattaa tehdä? Se on hyödyllistä toteuttaa rakennuksen valmistumisen yhteydessä laadunvarmistuksen vuoksi, peruskorjausten jälkeen korjausten onnistumisen todentamiseksi, sekä energiatehokkuusselvitysten yhteydessä. Korjaustoimenpiteiden jälkeen on suositeltavaa tehdä tiiveysmittaus uudelleen, jotta voidaan todentaa korjausten vaikutus rakennuksen ilmatiiviyteen.
Pitkällä aikavälillä säännölliset tiiveysmittaukset ovat osa järkevää kiinteistön kunnossapitoa, sillä ne auttavat havaitsemaan rakenteiden tiiviyden heikkenemisen ajoissa, ennen kuin se aiheuttaa merkittäviä energia- tai kosteusteknisiä ongelmia.
