Kyllä, tiiveysongelmia voidaan korjata tiiveysmittauksen jälkeen, ja se on itse asiassa mittauksen tärkein tarkoitus. Tiiveysmittaus paljastaa rakennuksen ilmavuotokohdat, joiden korjaaminen parantaa energiatehokkuutta, sisäilman laatua ja asumismukavuutta. Korjausmenetelmät vaihtelevat yksinkertaisista tiivistystöistä laajempiin rakenteellisiin korjauksiin. Ammattilaisella teetetty tiiveysmittaus antaa tarkat tiedot vuotokohdista ja niiden korjaustarpeista.
Mitä tiiveysmittauksessa selviää rakenteen ilmatiiveydestä?
Tiiveysmittauksessa selvitetään rakennuksen vaipan ilmatiiveys ja paikannetaan ilmavuotokohdat. Mittauksessa rakennukseen luodaan paine-ero sisä- ja ulkoilman välille, minkä avulla määritetään ilmanvuotoluku. Tämä luku kertoo, kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa 50 Pascalin paine-erossa.
Mittauksessa saadaan selville ilmanvuotoluku, joka ilmoitetaan usein n50- tai q50-lukuna. Mitä pienempi luku on, sitä tiiviimpi on rakennus. Nykyisten määräysten mukaan uusien rakennusten ilmanvuotoluvun tulisi olla alle 4,0, kun taas passiivitaloissa tavoitellaan alle 0,6 lukemaa.
Tiiveysmittauksen yhteydessä tehdään usein myös lämpökamerakuvaus, jolla voidaan tarkemmin paikantaa vuotokohdat. Mittausraportissa dokumentoidaan ilmavuotoluku, tiiveysluokka ja yksityiskohtaiset tiedot vuotokohdista, mikä on erittäin arvokasta korjaustarpeiden arvioinnissa.
Mitkä ovat yleisimmät tiiveysongelmat rakennuksissa?
Rakennusten yleisimpiä tiiveysongelmia ovat ikkunoiden ja ovien liitoskohdat seinärakenteisiin. Näissä kohdissa ilmavuoto on usein merkittävää varsinkin vanhemmissa rakennuksissa. Myös läpiviennit kuten viemäri-, vesi- ja sähköputkien kulkureitit rakenteissa ovat tyypillisiä ongelmakohtia.
Muita yleisiä vuotokohtia ovat:
- Yläpohjan ja seinien liittymäkohdat
- Alapohjan ja seinärakenteiden liitokset
- Ilmanvaihtokanavien läpiviennit
- Katon harjat ja jiirit
- Rakennuksen nurkat
- Tiivisteiltään kuluneet ikkunat ja ovet
Erityisesti vanhoissa rakennuksissa ongelmana voi olla myös rakennustekniikan kehittymisen myötä tehdyt muutokset, jotka eivät välttämättä huomioi alkuperäistä rakennustapaa.
Miten tiiveysongelmia voidaan korjata tehokkaasti?
Tiiveysongelmien korjaaminen aloitetaan aina huolellisella suunnittelulla tiiveysmittauksen tulosten pohjalta. Korjausmenetelmät vaihtelevat vuotokohdan ja sen vakavuuden mukaan.
Yksinkertaisia korjausmenetelmiä ovat:
- Ikkunoiden ja ovien tiivisteiden uusiminen
- Läpivientien tiivistäminen elastisella tiivistysmassalla tai teipillä
- Ilmansulkukalvojen saumojen teippaus erikoisteipeillä
- Pienempien rakojen täyttäminen akryylimassalla tai uretaanivaahdolla
Laajempia korjausmenetelmiä puolestaan ovat:
- Ilmansulkukalvojen uusiminen
- Höyrynsulkumuovien asentaminen tai korjaaminen
- Rakenteellisten liitosten uudelleen tiivistäminen
- Läpivientikauluksien asentaminen
Korjausten jälkeen on suositeltavaa tehdä uusi tiiveysmittaus, jotta voidaan varmistaa korjausten onnistuminen. Tämä varmistaa, että kaikki ongelmakohdat on todella saatu korjattua.
Milloin tiiveysongelmien korjaus vaatii ammattilaisen apua?
Vaikka pieniä tiiveysongelmia voi korjata omatoimisesti, on monia tilanteita, joissa ammattilaisen apu on välttämätöntä. Ammattilaisen apuun kannattaa turvautua, kun:
- Kyseessä on laaja rakenteellinen ongelma
- Ongelmat sijaitsevat vaikeasti saavutettavissa paikoissa
- Epäilet rakenteissa olevan kosteusvaurioita
- Tarvitaan erityisosaamista vaativia korjausmenetelmiä
- Kyseessä on virallinen energiatodistus tai muu virallinen dokumentti
Milloin tiiveysmittaus kannattaa tehdä? Tiiveysmittaus on järkevää tehdä uudisrakennuksen valmistuessa, ennen laajempaa remonttia tai epäiltäessä energiatehokkuusongelmia. Mittaus on myös hyödyllinen, jos sisäilmassa on ongelmia, joiden epäillään johtuvan rakenteellisista puutteista.
Ammattilaisella on käytössään erikoislaitteita ja materiaaleja, joilla voidaan varmistaa korjausten laadukas toteutus. Lisäksi ammattilaiset osaavat arvioida korjauksen vaikutukset ilmanvaihtoon ja muihin rakennusteknisiin asioihin.
Mitä hyötyjä tiiveysongelmien korjaamisella saavutetaan?
Tiiveysongelmien korjaaminen tuo merkittäviä hyötyjä sekä rakennuksen käyttäjille että itse rakennukselle. Tärkeimpiä hyötyjä ovat:
Energiatehokkuuden paraneminen on yksi merkittävimmistä hyödyistä. Tiivis rakennus vähentää lämmitysenergian kulutusta jopa 15-30%, mikä näkyy suoraan pienempinä lämmityskustannuksina. Erityisesti kylminä talvikuukausina säästöt voivat olla huomattavia.
Sisäilman laadun paraneminen on toinen merkittävä hyöty. Kun ilmavuodot vähenevät, myös epäpuhtauksien ja allergeenien kulkeutuminen sisäilmaan vähenee. Tämä vaikuttaa positiivisesti asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen.
Muita merkittäviä hyötyjä ovat:
- Vedontunteen väheneminen ja asumismukavuuden lisääntyminen
- Rakenteiden kosteusrasituksen pieneneminen
- Äänieristyksen paraneminen
- Rakennuksen arvon nousu
- Ilmastovaikutusten pieneneminen pienemmän energiankulutuksen ansiosta
Pitkällä aikavälillä tiiveyskorjaukset maksavat itsensä takaisin energiasäästöinä ja rakenteiden pidempänä käyttöikänä. Huolellisesti tehty tiiveyskorjaus voi pidentää rakennuksen käyttöikää merkittävästi ja vähentää tulevien korjaustarpeiden määrää.
