Tiiviysmittaus on luotettava menetelmä rakennuksen ilmanpitävyyden arviointiin ja tärkeä osa laadunvarmistusta. Mittauksella voidaan todentaa, onko rakennus ilmatiivis ja täyttääkö se nykyiset energiatehokkuusvaatimukset. Hyvä ilmanpitävyys parantaa energiatehokkuutta, ehkäisee kosteusvaurioita ja varmistaa terveellisen sisäilman. Tiiviysmittaus antaa konkreettista tietoa rakennuksen laadusta sekä mahdollisista korjaustarpeista.
Mitä tiiviysmittauksella tarkoitetaan ja miksi se on tärkeää?
Tiiviysmittauksella tarkoitetaan rakennuksen vaipan ilmanpitävyyden mittausmenetelmää, jossa määritetään hallitsemattomien ilmavuotojen määrä rakenteiden läpi. Mittauksen tuloksena saadaan q50-luku, joka kertoo, kuinka monta kuutiota ilmaa vuotaa tunnissa rakennuksen vaipan neliömetriä kohden 50 Pascalin paine-erossa.
Tiiviysmittaus on erittäin tärkeää useasta syystä. Ensinnäkin hyvä ilmanpitävyys parantaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuutta. Hallitsemattomat ilmavuodot voivat aiheuttaa jopa 15-30% rakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta. Toiseksi tiivis rakenne ehkäisee kosteusteknisiä ongelmia, sillä ilmavuotojen mukana kulkeutuva kosteus voi tiivistyä rakenteisiin aiheuttaen kosteusvaurioita.
Lisäksi tiivis rakennus tarjoaa paremman sisäilman laadun, sillä hallittu ilmanvaihto toimii tehokkaammin eikä ulkoa pääse epäpuhtauksia sisäilmaan hallitsemattomasti. Näin voidaan varmistaa, että rakennus vastaa nykyaikaisia energiatehokkuus- ja terveellisyysvaatimuksia.
Miten tiiviysmittaus käytännössä toteutetaan rakennuksessa?
Tiiviysmittaus toteutetaan käytännössä niin kutsutulla painekoemenetelmällä, jossa rakennukseen luodaan paine-ero ulkoilmaan nähden käyttämällä tarkoitukseen suunniteltua oveen tai ikkunaan asennettavaa puhallinlaitteistoa. Mittauksessa rakennus alipaineistetaan ja/tai ylipaineistetaan tavallisesti 50 Pascalin paine-eroon.
Ennen mittausta kaikki tarkoitukselliset aukot kuten ilmanvaihtokanavat, viemärit ja hormit tiivistetään huolellisesti. Mittauksen aikana puhaltimen läpi virtaavan ilmamäärän perusteella määritetään rakennuksen ilmavuotoluku q50. Tämä kertoo, kuinka paljon ilmaa vuotaa rakennuksen vaipan läpi tunnissa vaipan pinta-alaa kohden.
Lämpökamerakuvaus on usein tärkeä osa tiiviysmittausta, erityisesti alipaineistuksen aikana. Tällöin voidaan paikantaa tarkasti vuotokohdat, kun ulkoa tuleva kylmä ilma jäähdyttää rakenteita. Mittauksen lopuksi tulokset dokumentoidaan huolellisesti raporttiin, joka sisältää mittausarvot, olosuhteet ja arvion rakennuksen ilmanpitävyydestä.
Mittaus kannattaa ajoittaa rakennusvaiheeseen, jolloin vaipan tiivistystyöt on tehty, mutta mahdollisten ilmavuotojen korjaaminen on vielä mahdollista ilman suuria kustannuksia.
Mitkä ovat yleisimmät ilmavuotojen aiheuttajat uudisrakennuksissa?
Uudisrakennuksissa yleisimmät ilmavuodot aiheutuvat rakenneliitoksista, läpivienneistä sekä ikkunoiden ja ovien liitoksista. Nämä kohdat ovat kriittisiä rakennuksen ilmanpitävyyden kannalta ja vaativat erityistä huolellisuutta toteutusvaiheessa.
Rakenneliitokset, kuten seinän ja yläpohjan, seinän ja alapohjan sekä nurkkaliitokset ovat tyypillisiä vuotokohtia. Puutteellisesti tiivistetyt läpiviennit ovat yksi merkittävimmistä ilmavuotojen aiheuttajista. Näitä ovat esimerkiksi sähkö-, vesi- ja viemäriputkien sekä ilmanvaihtokanavien läpiviennit.
Ikkunoiden ja ovien liittymäkohdat ulkoseiniin ovat myös yleisiä vuotokohtia. Ilmansulkukalvon puutteellinen limitys, repeämät tai läpivientien huolimaton tiivistys ovat tyypillisiä asennusvirheitä. Elementtisaumat ja tiivisteiden puutteet ovat myös yleisiä ongelmia.
Tunnistamalla nämä tyypilliset ongelmakohdat jo suunnitteluvaiheessa ja kiinnittämällä niihin erityistä huomiota asennusvaiheessa voidaan merkittävästi parantaa rakennuksen ilmatiiveyttä ja varmistaa laadukas lopputulos.
Miten tiiviysmittauksen tulokset vaikuttavat rakennuksen E-lukuun?
Tiiviysmittauksen tulokset vaikuttavat suoraan rakennuksen E-lukuun, sillä ilmanpitävyys on yksi tärkeimmistä energiatehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. E-luku kuvaa rakennuksen kokonaisenergiankulutusta, ja se on olennainen osa rakennuksen energiatodistusta.
Kun tiiviysmittauksessa saadaan hyvä q50-luku (pieni ilmavuotoluku), voidaan tätä arvoa käyttää rakennuksen energiaselvityksen laskennassa. Tämä parantaa E-lukua, koska laskennassa huomioidaan vähäisempi lämpöhäviö ilmavuotojen kautta. Jos mittausta ei suoriteta, joudutaan laskennassa käyttämään oletusarvoa, joka on tyypillisesti epäedullisempi.
Esimerkiksi jos rakennuksen q50-luku paranee arvosta 4,0 m³/(h·m²) arvoon 1,0 m³/(h·m²), voi tämä merkitä jopa 10-15% parannusta rakennuksen E-lukuun. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa ja voi vaikuttaa rakennuksen energialuokkaan.
Hyvä ilmanpitävyys paitsi parantaa E-lukua, myös lisää asumismukavuutta vähentämällä vedontunnetta ja tasaamalla sisälämpötiloja.
Milloin tiiviysmittaus kannattaa tehdä ja kuka sen voi suorittaa?
Tiiviysmittaus kannattaa tehdä siinä vaiheessa rakennusprojektia, kun rakennuksen vaippa ja tiivistystyöt on saatu valmiiksi, mutta sisäpuoliset pintatyöt ovat vielä kesken. Tällöin mahdollisesti havaitut ilmavuodot voidaan vielä korjata helposti. Käytännössä tämä ajoittuu usein rakennusprojektin loppuvaiheeseen, mutta ennen lopputarkastusta.
Tiiviysmittauksen voi suorittaa ainoastaan pätevöitynyt asiantuntija, jolla on riittävä kokemus ja osaaminen mittaukseen sekä mittaustulosten tulkintaan. Mittaajan tulee tuntea rakennusfysiikan perusteet sekä mittalaitteiden toiminta. Monet rakennusvalvontaviranomaiset vaativat, että mittaajan pätevyys on osoitettu esimerkiksi VTT:n sertifikaatilla.
Kustannuksiltaan tiiviysmittaus on pieni investointi verrattuna sen tuomiin hyötyihin. Tavallisen pientalon mittaus maksaa tyypillisesti 500-1000 euroa, kun taas suurempien kohteiden mittaukset hinnoitellaan kohteen koon ja vaativuuden mukaan.
Tiiviysmittaus on olennainen osa nykyaikaista rakentamisen laadunvarmistusta ja auttaa osoittamaan, että rakennus täyttää sille asetetut energiatehokkuusvaatimukset. Samalla se toimii rakentajalle todisteena hyvin tehdystä työstä ja antaa arvokasta tietoa rakennuksen toimivuudesta.
