Tiiveysmittaus on keskeinen menetelmä rakennuksen energiatehokkuuden varmistamisessa. Se paljastaa mahdolliset ilmavuodot, jotka voivat aiheuttaa jopa 15-30% kaikesta lämmitysenergiasta kuluvaan hukkaan. Hyvä ilmanpitävyys säästää energiaa, parantaa sisäilman laatua ja ehkäisee kosteus- ja homeongelmia. Mittauksella varmistetaan, että rakennus täyttää nykyaikaiset energiatehokkuusvaatimukset ja toimii suunnitellulla tavalla.
Mitä tiiveysmittaus tarkoittaa ja miten se toteutetaan käytännössä?
Tiiveysmittaus on menetelmä, jolla selvitetään rakennuksen vaipan ilmanpitävyyttä eli sitä, kuinka paljon ilmaa vuotaa hallitsemattomasti rakenteiden läpi. Mittaus toteutetaan pääsääntöisesti ns. painekokeella eli Blower Door Testillä, jossa rakennukseen luodaan 50 pascalin ali- tai ylipaine erityisellä puhaltimella.
Käytännössä mittaus etenee seuraavasti: ensin rakennuksen kaikki suunnitellut ilmanvaihtoaukot, kuten venttiilit ja hormit suljetaan ja tiivistetään. Tämän jälkeen ulko-oveen tai ikkunan paikalle asennetaan tiivis kehys ja puhallinlaitteisto. Puhaltimen avulla rakennuksen sisälle luodaan paine-ero ulkoilmaan nähden, ja mittauslaitteisto rekisteröi, kuinka paljon ilmaa tarvitaan paine-eron ylläpitämiseksi.
Mittauksen tuloksena saadaan ilmavuotoluku, joka ilmoitetaan joko q50- tai n50-arvona. q50-arvo kertoo, kuinka monta kuutiometriä ilmaa vuotaa tunnissa rakennuksen vaipan neliömetriä kohti. n50-arvo puolestaan ilmaisee, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa vuotokohtien kautta. Mitä pienempi luku on, sitä tiiviimpi rakennus.
Miksi huono ilmatiiveys aiheuttaa merkittävää energiahukkaa?
Huono ilmatiiveys on suorassa yhteydessä rakennuksen energiankulutukseen. Hallitsemattomat ilmavuodot aiheuttavat lämpimän ilman karkaamista ulos talvella ja viileän ilman menetystä kesällä. Nämä vuodot voivat muodostaa jopa 15-30% rakennuksen lämmitysenergiasta.
Energiahukka syntyy usealla tavalla. Ensinnäkin, lämmitetty tai jäähdytetty ilma poistuu rakennuksesta suoraan vuotokohtien kautta. Toiseksi, kylmä ulkoilma, joka pääsee sisään vuotokohdista, täytyy lämmittää, mikä kuluttaa lisää energiaa. Lisäksi vuotoilma ohittaa mahdolliset lämmöntalteenottojärjestelmät, jolloin sen sisältämä lämpöenergia menetetään.
Ilmavuodot kuormittavat myös lämmitysjärjestelmää, sillä järjestelmä joutuu kompensoimaan jatkuvasti menetettyä lämpöenergiaa. Tämä johtaa korkeampiin käyttökustannuksiin ja järjestelmän nopeampaan kulumiseen. Vuotava rakennus voi kuluttaa jopa kolmanneksen enemmän energiaa kuin vastaava tiivis rakennus.
Miten tiiveysmittauksen tulokset vaikuttavat rakennuksen E-lukuun?
Tiiveysmittauksen tulokset ovat keskeinen tekijä rakennuksen E-luvun laskennassa. E-luku eli energiatehokkuusluku kuvaa rakennuksen kokonaisenergiankulutusta, ja se on pakollinen tieto rakennuksen energiatodistuksessa. Mitä pienempi E-luku on, sitä energiatehokkaampi rakennus.
Ilmavuotoluku vaikuttaa suoraan E-lukuun, sillä se määrittää, kuinka paljon lämpöenergiaa menetetään hallitsemattomien ilmavuotojen kautta. Jos tiiveysmittausta ei tehdä, rakennuksen E-luvun laskennassa käytetään ilmavuotoluvun oletusarvoa 4,0 m³/(h·m²), mikä on huonompi kuin useimpien hyvin rakennettujen talojen todellinen arvo.
Hyvällä ilmatiiveydellä voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia E-lukuun. Esimerkiksi, jos ilmavuotoluku saadaan parannettua arvosta 4,0 arvoon 1,0 m³/(h·m²), voi E-luku parantua jopa 5-10%. Tämä voi tarkoittaa rakennuksen energialuokan nousua esimerkiksi C-luokasta B-luokkaan, mikä puolestaan nostaa kiinteistön arvoa.
Mitä hyötyjä hyvä ilmatiiveys tuo sisäilman laadun kannalta?
Hyvä ilmatiiveys on olennainen tekijä laadukkaan sisäilman varmistamisessa. Kun rakennuksen vaippa on tiivis, ilmanvaihto tapahtuu hallitusti suunniteltuja reittejä pitkin, mikä mahdollistaa tehokkaan ilmansuodatuksen ja lämmöntalteenoton.
Hallittu ilmanvaihto ehkäisee tehokkaasti kosteus- ja homeongelmia. Kun ilma ei pääse vuotamaan rakenteiden läpi, myös kosteus ei pääse tiivistymään rakenteisiin. Näin vältytään mikrobikasvustoilta, jotka voivat aiheuttaa vakavia terveys- ja sisäilmaongelmia.
Tiivis rakennus estää myös epäpuhtauksien, kuten pölyn, siitepölyn ja ulkoilman pienhiukkasten pääsyn sisätiloihin hallitsemattomasti. Lisäksi se vähentää vedon tunnetta, mikä lisää merkittävästi asumismukavuutta ja parantaa sisätilan lämpötilan tasaisuutta. Hyvä ilmatiiveys parantaa myös äänieristystä, jolloin ulkomelun häiritsevyys vähenee.
Milloin tiiveysmittaus kannattaa tehdä ja kuka sen voi suorittaa?
Tiiveysmittaus kannattaa tehdä useassa eri rakennusprojektin vaiheessa. Uudisrakentamisessa ensimmäinen mittaus on hyvä suorittaa, kun rakennuksen höyrynsulku on asennettu mutta sisäverhous on vielä tekemättä. Tällöin mahdolliset vuotokohdat voidaan korjata ennen rakenteiden sulkemista.
Lopullinen tiiveysmittaus tehdään, kun rakennus on valmis. Tämä mittaus dokumentoidaan, ja sen tuloksia käytetään energiatodistuksen laatimisessa. Korjausrakentamisessa mittaus kannattaa tehdä ennen korjaustöiden aloittamista lähtötilanteen kartoittamiseksi ja uudelleen korjausten jälkeen, jotta voidaan todentaa parannukset.
Tiiveysmittauksen saa suorittaa vain pätevöitynyt henkilö, jolla on asianmukainen koulutus ja sertifiointi. Useimmiten tiiveysmittaajalla tulee olla VTT:n myöntämä sertifiointi, joka osoittaa hänen hallitsevan mittausmenetelmän ja tulosten tulkinnan. Mittauksen suorittajan täytyy olla rakennusliikkeen ulkopuolinen taho, jotta mittaustulokset ovat luotettavia ja puolueettomia.
On tärkeää, että tiiveysmittaus tehdään oikein ja dokumentoidaan huolellisesti. Asianmukainen mittausraportti on tärkeä dokumentti niin rakennuksen omistajalle kuin mahdollisille tulevaisuuden ostajillekin. Se toimii todistuksena rakennuksen laadusta ja energiatehokkuudesta, ja sitä voidaan tarvita myös erilaisissa lupaprosesseissa.
