Vanhoissa taloissa tiiveysmittaus suositellaan tehtäväksi 5-7 vuoden välein normaaliolosuhteissa. Jos talossa on havaittu ilmanvaihto-ongelmia, energiahävikkiä, kosteusvaurioita tai tehty merkittäviä remontteja, mittaus kannattaa suorittaa useammin. Säännöllinen tiiveysmittaus auttaa havaitsemaan rakenteiden vuotokohdat ajoissa, säästää energiakustannuksissa ja ehkäisee sisäilmaongelmia. Mittaustiheyteen vaikuttaa myös rakennuksen ikä, sijainti ja aiemmin havaitut ongelmat.
Miksi tiiveysmittaus on tärkeää vanhoissa taloissa?
Vanhoissa taloissa tiiveysmittaus on erityisen tärkeää, koska rakennuksen vaipan tiiviys heikkenee ajan myötä ja voi johtaa merkittävään energiahävikkiin. Tiiveysmittaus paljastaa ilmavuotokohdat, jotka eivät ole silmin havaittavissa, mutta vaikuttavat oleellisesti talon sisäilman laatuun, energiatehokkuuteen ja asumismukavuuteen.
Vanhojen rakennusten tiiveysongelmat näkyvät usein korkeina lämmityskustannuksina ja vedon tunteena. Rakenteisiin pääsevä kostea sisäilma voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä mikrobivaurioita, jotka heikentävät rakenteiden kuntoa ja aiheuttavat terveyshaittoja. Tiiveysmittauksella saadaan kokonaisvaltainen kuva rakennuksen kunnosta ja voidaan tunnistaa korjausta vaativat kohdat ennen kuin ongelmat pahenevat.
Tiiveysmittaus auttaa myös ymmärtämään ilmanvaihdon toimivuutta. Hallitsemattomat ilmavuodot voivat sekoittaa suunnitellun ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa, mikä heikentää sisäilman laatua ja voi johtaa kosteuden tiivistymiseen rakenteisiin.
Kuinka usein tiiveysmittaus tulisi tehdä perustason vanhassa talossa?
Normaaliolosuhteissa vanhassa talossa tiiveysmittaus on suositeltavaa tehdä 5-7 vuoden välein. Tämä aikaväli on yleensä riittävä havaitsemaan mahdolliset muutokset rakennuksen vaipan tiiviydessä ennen kuin ne aiheuttavat merkittäviä ongelmia.
Perustason vanhalla talolla tarkoitetaan rakennusta, jossa ei ole havaittu erityisiä ongelmia, kuten kosteusvaurioita, sisäilmaongelmia tai poikkeuksellisen korkeita energiakustannuksia. Jos talo on peruskuntoinen, säännöllinen, noin kuuden vuoden välein tehty tiiveysmittaus antaa luotettavan kuvan rakennuksen kunnon kehittymisestä.
Ensimmäinen tiiveysmittaus kannattaa tehdä ennen suurempaa remonttia tai taloa ostaessa, jotta saadaan lähtötaso selville. Tämän jälkeen mittauksia on hyvä tehdä suositusten mukaisesti, jotta mahdolliset muutokset havaitaan ajoissa.
Milloin tiiveysmittaus tulisi tehdä useammin kuin normaalisti?
Tiiveysmittaus kannattaa tehdä tavallista useammin, 2-3 vuoden välein, jos talossa on riskitekijöitä tai havaittuja ongelmia. Kosteusvaurion jälkeen mittaus on välttämätön, jotta varmistutaan rakenteiden kuivumisesta ja korjausten onnistumisesta.
Mittaus on syytä tehdä tavallista tiheämmin myös, kun:
- Talossa on tehty merkittäviä rakenteellisia muutoksia tai remontteja
- Energiankulutus on noussut selittämättömästi
- Sisätiloissa esiintyy vedon tunnetta tai epätasaisia lämpötiloja
- Rakennus sijaitsee alueella, jossa on voimakasta säärasitusta
- Aikaisemmissa mittauksissa on havaittu tiiveysongelmia
- Talossa esiintyy sisäilmaongelmia tai homeeseen viittaavia hajuja
Vanhemmat, ennen 1980-lukua rakennetut talot voivat vaatia tiheämpää mittausväliä, sillä niiden rakenteissa tapahtuu usein nopeampia muutoksia, ja käytetyt tiivistysmateriaalit heikkenevät ajan myötä.
Mitä tapahtuu, jos tiiveysmittauksia laiminlyödään pitkään?
Tiiveysmittausten laiminlyönti voi johtaa merkittäviin taloudellisiin ja terveydellisiin haittoihin. Huomaamatta jääneet ilmavuodot aiheuttavat jatkuvaa energiahukkaa, mikä näkyy kohonneina lämmityskuluina – jopa 20-30% korkeampina kustannuksina kuin tiiviissä talossa.
Pitkään jatkuneet tiiveysongelmat voivat johtaa:
- Rakenteellisiin vaurioihin, kun kosteutta pääsee kerääntymään vääriin paikkoihin
- Mikrobikasvuston kehittymiseen, mikä vaurioittaa rakenteita pysyvästi
- Sisäilman laadun heikkenemiseen ja siitä johtuviin terveyshaittoihin
- Kiinteistön arvon merkittävään laskuun
- Kalliisiin korjaustöihin, jotka olisi voitu välttää aikaisella puuttumisella
Esimerkiksi katon ja ulkoseinien liittymäkohdissa olevat pienet vuodot voivat ajan myötä johtaa laajoihin vaurioihin yläpohjassa. Samoin ikkunoiden ja ovien tiivisteiden heikkeneminen voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin, mikä edistää mikrobikasvuston kehittymistä.
Miten tiiveysmittaus kannattaa yhdistää muihin kuntokartoituksiin?
Tiiveysmittaus on tehokkainta ja kustannustehokkainta yhdistää muihin rakennuksen kuntoa arvioiviin toimenpiteisiin. Kokonaisvaltainen kuntoarvio, joka sisältää tiiveysmittauksen, antaa parhaan kuvan rakennuksen todellisesta kunnosta ja mahdollisista korjaustarpeista.
Tiiveysmittaus kannattaa ajoittaa esimerkiksi:
- Lakisääteisen kuntotarkastuksen yhteyteen kiinteistökaupan yhteydessä
- Energiatodistuksen laatimisen yhteydessä, jolloin saadaan tarkempi kuva energiatehokkuudesta
- Lämpökamerakuvausten kanssa samaan aikaan, jolloin voidaan paikallistaa vuotokohdat tarkasti
- Ennen ja jälkeen merkittävien remonttien, jotta nähdään tehtyjen toimenpiteiden vaikutus
- Osana kiinteistön pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmaa (PTS)
Ammattilaisen tekemä tiiveysmittaus kannattaa liittää osaksi säännöllistä kiinteistön huolto-ohjelmaa. Samalla asiantuntija voi arvioida muita rakennuksen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ja auttaa suunnittelemaan tarvittavia korjaustoimenpiteitä. Yhdistämällä eri mittauksia saavutetaan kustannussäästöjä ja saadaan kokonaisvaltainen käsitys rakennuksen kunnosta.
